MTK: "Kovasta brexitistä Suomen maataloudelle satojen miljoonien tulonmenetykset" – Verrattavissa Venäjän pakotteisiin

Kova brexit näkyisi erityisesti maidon tuottajahinnoissa. Kuva: Kimmo Haimi

Maaliskuun lopussa häämöttävän Britannian EU-eron eli brexitin pelätään sotkevan Euroopan elintarvikemarkkinoita. Mahdolliset markkinahäiriöt tulisivat näkymään myös Suomessa.

Kovasta Britannian EU-erosta voisi aiheutua suomalaiselle maataloudelle satojen miljoonien eurojen tulonmenetykset alempien tuottajahintojen kautta, arvioi MTK.

"Jos vienti Britanniaan vähenee, muun muassa liha- ja maitotuotteiden ylitarjonta Euroopassa voisi johtaa samanlaiseen tilanteeseen kuin Venäjän asettamien pakotteiden aikaan", MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg varoittelee.

Ylitarjontatilanteessa elintarvikkeiden hintojen lasku EU:ssa siirtyy suoraan suomalaisiin tuottajahintoihin.

"Ongelmaksi muodostuu nopeasti, miten liha ja maito dumpataan unionin sisämarkkinoille, jotta päästään eroon ylimääräisestä tavarasta", Åberg selventää.

Markkinahäiriöt riippuvat pitkälti siitä, millaisia rajoitteita brexit tuo tuleviin kauppasuhteisiin. Viennin kannalta kriittisimmät muuttujat koskevat kauppasuhteiden byrokratiaa, kuten rajatarkastuksia ja -muodollisuuksia sekä tullimaksuja.

Jos brexit toteutuu ”pehmeänä”, Britannia pysyy EU:n tulliliitossa ja sisämarkkinoilla. Jos sopua ei synny, muodostuu ”kova brexit”, joka tekee Britanniasta kokonaan irrottautuneen saarivaltion.

Kovan brexitin rajoitukset vapaaseen liikkuvuuteen iskisivät erityisesti maito- että lihasektoreille. Muutokset EU:n liha- ja maitotuotteiden keskihintoihin toisivat MTK:n mukaan hintapainetta Suomeen.

"Suomessa kaupalle syntyy hintareferenssi, jos muualta Euroopasta saa halpaa tavaraa."

Esimerkiksi Åberg nostaa juustot.

"Puolet juustoista Suomessa on tuontitavaraa. Jos ne halpenevat merkittävästi, tulee väkisinkin hintapainetta kotimaisiin juustoihin."

Brexitin välilliset vaikutukset voisivat näkyä Suomessa kilpailun kiristymisenä.

"Jos ne maat, jotka vievät aktiivisesti Britanniaan, joutuvat etsimään uusia markkinoita, se voi syödä suomalaisten tuotteiden vientimahdollisuuksia ja lisätä kilpailua niihin vientikanaviin, mitä suomalaisyrityksillä on", Åberg selventää.

Myös Elintarviketeollisuusliiton toimialapäällikkö Marika Säynevirta on huolissaan brexitin vaikutuksista Suomeen. Samoihin uhkakuviin kuin Venäjän pakotteissa hän ei kuitenkaan usko.

"Nyt puhutaan kuitenkin pääosin välillisistä markkinavaikutuksista. Venäjän pakotteiden aikaan monelta tuotteelta sulkeutuivat markkinat kokonaan."

Elintarvikekauppa Suomen ja Britannian välillä on hyvin marginaalista. Siksi brexitillä ei ole merkittäviä suoria vaikutuksia maiden välisiin kauppasuhteisiin.

Suomi vie Britanniaan jonkin verran meijerituotteita ja juustoja, keksejä ja leivonnaisia, sokeria, öljyjä ja rasvoja, alkoholijuomia, kaakaota ja suklaata, mausteita, lihatuotteita sekä leipää.

"Markkinahäiriöitä on mahdoton ennustaa etukäteen. Kaupankäynnit ehdot tulevat joka tapauksessa heikkenemään. Jolleivät asiat ala selvitä, jonkinlainen härdelli tulee", Säynevirta kertoo.

Säynevirran mielestä rajatarkastuksien resursointiin on laitettava paukkuja. Ilman erillistä sopua brexitin myötä vientituotteiden rajatarkastukset ja -valvonta kasvavat merkittävästi.

"Tavaraa kulkee myös jatkossa valtava määrä puolin ja toisin. Myös pilaantuvia tuotteita."

Lue myös:

”Kova brexit olisi huonoin vaihtoehto” - Sopu EU-erosta lipuu kauemmas

Brittituottajat varautuvat ­pahimpaan brexit-uhkaan – pelkona ruokaomavaraisuuden romahdus