Tunnistamaton oppimisvaikeus aiheuttaa nopeasti lumipalloefektin, joka jatkuu pahimmillaan eliniän – professori: "Jokainen voi kuvitella, miltä tuntuu, jos työskentelee kovasti ja silti saa viisimiinuksia joka kokeesta" - Tiede & tekniikka - Maaseudun Tulevaisuus
Tiede & tekniikka

Tunnistamaton oppimisvaikeus aiheuttaa nopeasti lumipalloefektin, joka jatkuu pahimmillaan eliniän – professori: "Jokainen voi kuvitella, miltä tuntuu, jos työskentelee kovasti ja silti saa viisimiinuksia joka kokeesta"

Erityisistä oppimisvaikeuksista tunnetuimpia ovat lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeudet, eli lukivaikeudet.
Heta-Linnea Kovanen
Suomen kielen sanat ovat pitkiä ja taivutettuja, mikä aiheuttaa haasteita lukivaikeuksiselle. "Luemme ymmärtääksemme. Jos ei ymmärrä, mitä lukee, lukemastaan ei myöskään voi oppia tai siitä nauttia", erityispedagogiikan professori Leena Holopainen tiivistää.

Jos oppimisvaikeuksiin ei anneta apua ja tukea jo varhaisessa vaiheessa, vaikeutetaan yksilön tulevaa elämää, kertoo erityispedagogiikan professori Leena Holopainen Itä-Suomen yliopistosta.

"Jokainen voi kuvitella, miltä tuntuu, jos työskentelee kovasti ja silti saa viisimiinuksia joka kokeesta. Jos kotonakin vielä lytätään ja mollataan, se alkaa nopeasti musertaa minä-kuvaa ja käsitystä itsestä oppijana."

Oppimisvaikeuksista puhuttaessa termit menevät herkästi sekaisin. Laaja-alaisista oppimisvaikeuksista puhuttaessa tarkoitetaan esimerkiksi autismin kirjoon tai kehitysvammaisuuteen liittyviä oppimisvaikeuksia.

Erityisillä oppimisvaikeuksilla sen sijaan tarkoitetaan esimerkiksi lukemisen, kirjoittamisen, matematiikan tai kielen vaikeuksia. Erityiset oppimisvaikeudet ilmenevät hitaana tai poikkeavana taitojen omaksumisena.

Lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuksia kutsutaan lukivaikeuksiksi. Ne ovat erityisistä oppimisvaikeuksista tunnetuimpia ja ilmenevät yksilöllisesti eri tavoin.

"Siksi pitäisi puhua lukivaikeuksista, siis monikossa", Holopainen kertoo.

Lukivaikeuksilla on neurobiologinen tausta, ja ne ovat vahvasti perinnöllisiä. Arviot lukivaikeuksien yleisyydestä liikkuvat 5–10 prosentin tuntumassa.

Jos pohtii, miltä maailma näyttää lukivaikeuksisen silmin, Holopainen kehottaa esittämään vastakysymyksen: Miltä maailma näyttää minun, sinun tai miljardien muiden ihmisten silmin? Jokaisella on ainutlaatuinen tapa havaita, oppia ja ymmärtää asioita.

Suomea lukemaan ja kirjoittamaan opettelevilla lukemisen tarkkuus saattaa olla vaikeistakin lukivaikeuksista huolimatta hyvä, sillä suomen kielessä kirjainten ja äänteiden välillä on johdonmukainen yhteys.

Sen sijaan ongelmia tuottaa erityisesti lukutaidon sujumattomuus ja siihen liittyvät pulmat luetun ymmärtämisessä. Suomen kielen sanat ovat pitkiä ja taivutettuja. Kun on päässyt yhden mustaviinimarjamehussammekokaan-tyylisen sanan loppuun, seuraava kirjainmammutti on heti perässä. Kun sanat täytyy taltuttaa yksi kerrallaan, katoaa ymmärrys, mitä onkaan lukemassa.

"Luemme ymmärtääksemme. Jos ei ymmärrä, mitä lukee, lukemastaan ei myöskään voi oppia tai siitä nauttia", Holopainen tiivistää.

Lukivaikeudet voivat antaa viitteitä itsestään monella tapaa. Lapsen ensimmäiset sanat ovat saattaneet viivästyä tai puhe saattaa olla epäselvää. Viimeistään koulun alkaessa havaitaan yleensä, että kirjainten ja kirjaimia vastaavien äänteiden oppiminen on hankalaa.

Lukivaikeuksisella lukutaidon sujuva oppiminen on hidasta ja vaatii ikätovereita enemmän työtä.

Kierre on nopeasti valmis. Jos koulutehtäviin liittyvä lukeminen on tervanjuontia, eikä siihen saa apua ja tukea, lapsi ei lue myöskään harrastuksen vuoksi, jolloin lukutaito ei pääse kehittymään kuten luokkatovereilla, jotka lukevat Harry Pottereita jo tokaluokkalaisina. Kun päästään yläluokille, tekstit käyvät vaativammiksi, ja tasoero lukutaidossa samanikäisten oppilaiden välillä kasvaa entisestään.

Holopainen painottaa, että avun ja tuen antaminen on tärkeää aloittaa varhain. Jo varhaiskasvatuksessa pitäisi leikkiä kielellä, kirjaimilla ja äänteillä.

Koulussa kertaus on lukiopetuksen äiti. Eritysopettajan johdolla vaikeita asioita harjoitellaan, kerrataan ja toistetaan.

"Motivaation herättäminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta lapsi saa onnistumisen kokemuksia. Meidän kirjastolaitoksemme on kullanarvoinen, sillä kirjastonhoitajat osaavat ohjata oikeanlaisen lukumateriaalin pariin", Holopainen kertoo.

Holopainen huomauttaa, että lukivaikeuksiin liittyy edelleen myös asenneongelmia.

"Kaikkea erilaisuutta kohtaan on joillakin kohtuuttomia asennevammoja. Onneksi nykyopettajat ovat keskimäärin valveutuneempia kuin edeltävinä vuosikymmeninä, mutta harmillista kyllä, ennakkoluuloja ja tiedon puutteita on edelleen sekä joillain opettajilla että vanhemmilla."

Lukivaikeudet ovat usein perinnöllisiä, ja lukivaikeuksisilla vanhemmilla riittää Holopaisen mukaan ymmärrystä jälkikasvun lukivaikeuksille.

"Sitten on niitä toisenlaisia esimerkkejä. Lapselta vaaditaan sellaista, mihin hän ei kykene, ja pidetään häntä laiskana tai tyhmänä."

Taas kerran, kierre on nopeasti valmis. Teini-iässä koululaisen itsetunto voi olla nollassa ja poissaolomäärät suuria, koska koulunkäynti ei suju tai kiinnosta. Kun ammatillisiin opintoihin tai lukioon pitäisi hakea, valitaan ala, joka ei kiinnosta itseä, tai jätetään hakematta lukioon, vaikka se kiinnostaisi ja muut taidot lukutaidon hitautta lukuun ottamatta olisivat hyvät.

"Tämä lumipalloefekti jatkuu ja jatkuu sitten aikuisena. Ja kaikki saa siis alkunsa siitä, että niinkin yleiseen asiaan kuin lukivaikeuksiin ei annettu jo alaluokilta lähtien riittävästi ja riittävän pitkään apua ja tukea", Holopainen tiivistää.

Lue lisää:

Lukivaikeuksinen Henna Hännikäinen opiskelee viidettä tutkintoaan ja käsikirjoittaa näytelmiä – aina lukivaikeuteen ei ole suhtauduttu ymmärtävästi: "Vieläkin ahdistaa, kun ajattelen niitä aikoja"

Lue lisää

Kaikki eivät aloita koulua samalta viivalta – arvioinnin mukaan takamatkaan vaikuttavat esimerkiksi lähisuvun oppimisvaikeudet, huoltajien taustat ja loppuvuodesta syntyminen

Lukivaikeuksinen Henna Hännikäinen opiskelee viidettä tutkintoaan ja käsikirjoittaa näytelmiä – aina lukivaikeuteen ei ole suhtauduttu ymmärtävästi: "Vieläkin ahdistaa, kun ajattelen niitä aikoja"

Ovatko hinnat hankalia ja välimatkat vaikeita? – Matematiikan oppimisvaikeudet jäävät usein tunnistamatta, ja sillä on yksilön elämään kauaskantoiset seuraukset

Yle haluaa luopua televisioantenneista – esitys nettiin siirtymisestä herättää arvostelua: "Lisää kustannuksia ja maaseudulla television katseleminen vaikeutuu"