Tiede & tekniikka

Suurten ikäluokkien yhteydenpito lapsiinsa ja rahan antaminen vähentynyt – lapset auttavat vanhempiaan yhä enemmän käytännössä ja taloudellisesti

Naiset pitävät keskimäärin enemmän yhteyttä sukulaisiin ja ystäviin kuin miehet.
Jarkko Sirkiä
Suuret ikäluokat pitävät yhteyttä lapsiinsa keskimäärin kerran viikossa. Sosiaalinen media täydentää yhteydenpitoa, muttei korvaa sitä.

Suuret ikäluokat pitävät yhteyttä lapsiinsa keskimäärin kerran viikossa. Yhteydenpito sosiaalisessa mediassa täydentää, eikä korvaa soittamisia ja tapaamisia.

On perheitä, joissa aikuiset lapset soittelevat ikääntyneille vanhemmilleen päivittäin ja käyvät viikoittain kyläilemässä. Joidenkin jälkikasvu asuu toisella mantereella ja yhteyttä pidetään lähinnä sosiaalisessa mediassa. Maaseudulla useampi sukupolvi saattaa asua samassa pihapiirissä, mutta ainakin yhdessä asuminen on nykyään harvinaista.

Tilanteet vaihtelevat, mutta tiedossa on, että sukulaissuhteiden laatu on yhteydessä terveyteen ja koettuun hyvinvointiin.

Väestöliitossa on tutkittu, miten suurten ikäluokkien eli vuosina 1945–1950 syntyneiden ja heidän aikuisten lastensa yhteydenpito toisiinsa sekä laajemmin sukulaisiin ja ystäviin on muuttunut ajan kuluessa. Yhteydenpitoa on seurattu kyselyillä vuosina 2007, 2012 ja 2018.

Ajan mittaan suurten ikäluokkien ja heidän lastensa yhteydenpito on vähentynyt.

"Kuolemat eivät selitä asiaa, vaan kyseessä on selkeä trendi", kertoo yksi Sukupolvien suhteet -raportin kirjoittajista, Turun yliopiston apulaisprofessori ja Väestöliiton erikoistutkija Mirkka Danielsbacka.

Sen sijaan sisaruksiin, lastenlapsiin ja ystäviin yhteydenpito on pysynyt vuodesta 2007 tasaisena.

Suuret ikäluokat pitävät yhteyttä lapsiinsa keskimäärin kerran viikossa. Lähes saman verran pidetään yhteyttä lastenlapsiin ja ystäviin. Omiin sisaruksiinsa he pitävät yhteyttä kerran-pari kuussa. Muihin sukulaisiin, kuten serkkuihin tai sisarten lapsiin, pidetään huomattavasti harvemmin yhteyttä.

Yleisesti ottaen naiset pitävät enemmän yhteyttä sukulaisiin ja ystäviin kuin miehet. Siten naiset toimivat niin kutsuttuina suvun koossapitäjinä.

Toinen sukupuoliero on, että molemmat sekä suuret ikäluokat että heidän lapsensa pitävät aktiivisemmin yhteyttä äidin puoleisiin kuin isän puoleisiin sukulaisiin.

Jukka Pasonen

Suurten ikäluokkien lapset pitävät eniten yhteyttä ystäviinsä ja seuraavaksi eniten vanhempiinsa. Suuret ikäluokat ovat nyt seitsenkymppisiä ja heidän lapsensa nelikymppisiä.

Noin 70 prosentilla suurten ikäluokkien edustajista on lastenlapsia ja seitsemällä prosentilla lastenlastenlapsia. Vain jokusella prosentilla on omat vanhemmat yhä elossa.

Ikäluokasta käy töissä enää noin prosentti. Aikuiset lapset ovat selkeästi vanhempiaan korkeammin koulutettuja. Heistä 85 prosenttia käy töissä.

Jukka Pasonen

Suuret ikäluokat kertovat antavansa taloudellista tukea lähes yksinomaan omille lapsilleen, eivätkä he itse saa taloudellista tukea juuri lainkaan.

Käytännön avun ja taloudellisen tuen määrä aikuisille lapsille on vähentynyt reippaasti vuodesta 2007. Tyttäret saavat yhä poikia enemmän taloudellista tukea.

Danielsbackan mukaan taloudellisen tuen väheneminen selittyy sillä, että lapsia on siirtynyt opinnoista työelämään.

Asetelma on kääntynyt niin, että aikuiset lapset ovat lisänneet käytännönapua vanhemmilleen.

Viimeisimmässä kyselyssä noin kymmenen prosenttia lapsista ilmoittaa tukevansa vanhempiaan taloudellisesti. Eniten taloudellista tukea nelikymppiset antavat kuitenkin sisarustensa lapsille.

Suurista ikäluokista valtaosa auttaa lapsiaan lastenhoidossa. 45 prosenttia vastaajista kokee sen jopa velvollisuudekseen. Perheissä lastenhoitoapu painottuu äidinpuoleiseen sukulinjaan.

Molemmissa sukupolvissa miehet antavat yleisemmin käytännön apua kuin naiset. Aikuiset lapset saavat käytännön apua sisaruksiltaan ja ystäviltään useammin kuin suuret ikäluokat.

Molemmat sukupolvet ovat pääasiassa sitä mieltä, että lasten tulisi tarvittaessa ottaa vastuu vanhempiensa huolenpidosta. Joka viidennes vanhemman polven vastaajista näkee, että tytärten pitää kantaa vanhemmistaan enemmän hoitovastuuta kuin poikien.

Molempien sukupolvien mielestä vanhusten taloudellinen tukeminen ja hoivaaminen on enemmän yhteiskunnan vastuulla.

Valtaosan kaikista vastaajista mielestä heidän omaisensa eivät vaadi heiltä liikaa.

Danielsbacka arvelee, että yhteydenpidossa trendit jatkuvat samanlaisina. Toki korona on muuttanut hetkellisesti tilannetta, kun sukulaiset eivät ole voineet nähdä toisiaan. Esimerkiksi lastenhoitoapu on jäänyt vähäiseksi.

Jukka Pasonen

Myös Tilastokeskuksen tutkimus vuosilta 2002–2017 kertoo, että yhteydenpito sukulaisiin on vähentynyt, vaikka digitaaliset kanavat helpottavat yhteydenpitoa.

Onko käynyt niin, että yhä harvempi matkustaa sukuloimaan, kun kuulumisia voi kysellä Facebookissa tai Whatsappissa?

Tutkija Kristiina Tammisalo Väestöliitosta kertoo, että sosiaalinen media ei ole korvannut kasvokkain ja soittamalla tapahtuvaa yhteydenpitoa suurten ikäluokkien ja heidän lastensa kesken. Digitaalinen viestintä tulee yhteydenpitotavoissa vahvana kolmosena.

"Mitä enemmän sukulaista tavataan, sitä enemmän pidetään yhteyttä myös digitaalisesti eli se näyttäisi täydentävän yhteydenpitoa, eikä syrjäyttävän", Tammisalo tulkitsee tuloksia.

Postikorttien ja kirjeiden suosio yhteydenpidossa on romahtanut.

Sosiaalisen median käyttö on korostunut etäisemmissä sukulaissuhteissa ja nuoremmissa ikäluokissa. Esimerkiksi serkkuihin on helpointa olla yhteydessä somessa.

"Digitaalisuus on lisännyt yhteydenpitoa kaukaisempiin sukulaisiin, joihin ei ehkä muuten pidettäisi yhteyttä", Tammisalo sanoo.

Aikuiset lapset pitävät sisarustensa lapsiin yhteyttä eniten digitaalisesti.

Suurten ikäluokkien edustajista noin puolet käyttää somea ja aikuisista lapsista noin 80 prosenttia. Naiset ovat aktiivisempia kuin miehet.

Väestöliitossa on tarkoitus tutkia, millä tavalla digitaalinen yhteydenpito vaikuttaa hyvinvointiin.

Jukka Pasonen

Suurista ikäluokista Väestöliiton viimeisimpään kyselyyn vastasi yli 2 600 henkeä. Kahteen kolmesta kyselystä vastasi yli 1 200 ja kaikkiin kolmeen kyselyyn jaksoi vastata yli 500 samaa henkilöä. Aikuisten lasten kyselyihin kertyi vastaajia suurin piirtein yhtäläinen määrä.

Samoja perheitä oli vastaajissa yli tuhat, joista kolmisensataa osallistui kaikkiin kyselyihin.

Sukupolvien välistä yhteydenpitoa ja avunantoa ei ole tutkittu Suomessa ennen 2000-lukua.

Lue lisää

Lakkautetuista kyläkouluista uusseurantaloja

Veljet ­rakensivat korsuissa ­sosiaalivaltion – ”Hyvinvointivaltiota on purettu suurten ikäluokkien ja sitä seuraavan hedonistisen ikäpolven toimesta"

Robotti tuo videoyhteyden välityksellä kaukana asuvat omaiset ikäihmisen luokse

Lintuja tuulimittarissa ja akku lopussa – Merisään säähavainnot tulevat haastavista olosuhteista