Tiede & tekniikka

Tuotantoeläinten antibioottiresistentit bakteerit ovat jo uhka ihmisille – nyt antibioottien kulutus eläintuotannossa vaikuttaa kääntyneen laskuun

Suomessa antibioottien käyttö karjataloudessa on vähäistä.
Sanne Katainen+Johannes Tervo+Jaana Kankaanpää
Yleinen huolellisuus ja puhtaus vähentävät antibioottiresistenttien bakteerien siirtymisriskiä. Hyvinvoivat eläimet tarvitsevat vähemmän antibiootteja, jolloin riski antibioottiresistenssien bakteerien synnylle on matalampi.

Antibioottiresistenttejä eli antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja on löydetty jopa vastasyntyneiden vauvojen suolistosta, ruotsalaisten karhujen hampaista ja saksalaisten villisikojen kärsistä. Resistenssin pelätään muodostuvan ongelmaksi, joka tappaa vuonna 2050 enemmän ihmisiä kuin syöpä.

”Antibioottiresistenssissä on kyse tasapainosta, jonka torjunnassa on otettava huomioon monia asioita”, Ruokaviraston ylitarkastaja Saija Kalenius kuvailee.

”Kyseessä on globaali uhka, mutta eri tavalla kuin korona tai ilmastonmuutos. Antibioottiresistentit bakteerit aiheuttavat yleensä eniten ongelmia paikallisesti niillä alueilla, joilla mikrobilääkkeitä käytetään paljon.”

Antibiootit ovat pelastaneet lukemattomia elämiä. Kaikenlaisten leikkausten ja jopa synnyttämisen turvallisuus kasvoi merkittävästi, kun vakavan tulehtumisen riski laski antibioottien myötä valtavasti. Osa mikrobeista oppii kuitenkin luontaisen evoluution avulla vastustamaan niitä.

Vaarana on, ettei tuttuihin ja jo kerran kesytettyihin sairauksiin enää löydykään hoitoa. Esimerkiksi tuberkuloosista on jo olemassa ihmisiä uhkaava antibioottiresistenssi kanta.

Ihmiskunta käyttää mikrobilääkkeitä paitsi omiin sairauksiinsa, myös hoitaakseen lemmikki- sekä tuotantoeläimiään. Karjataloudessa antibiooteille on löydetty erityisen paljon käyttöä.

1950-luvulla lihantuotannon tuottavuuden parantamista tutkineet amerikkalaistiedemiehet havaitsivat vahingossa, että pienet antibioottimäärät nopeuttivat eläinten kasvua. Edullisia antibiootteja alettiinkin tuotannon tehostamiseksi syöttää erityisesti sioille ja siipikarjalle kalliin kalaöljyn sijaan.

Tällä hetkellä jopa 75 prosenttia maailmassa käytetyistä antibiooteista kuluu karjankasvatukseen. Antibiooteiksi luokiteltavia aineita käytetään myös kasvinsuojelussa ja Aasiassa esimerkiksi vesiviljelyssä, jossa kasvatetaan kaloja ja selkärangattomia.

Pienten antibioottiannostusten ennakoivassa käytössä piilee erityinen riski. Jo penisilliinin keksijä Alexander Fleming huomasi, että bakteerit kehittävät nopeasti vastustuskyvyn liian pientä tai lyhyttä antibioottikuuria vastaan.

Matalien annostusten antaminen laajalle eläinpopulaatiolle tarjoaakin antibioottiresistenssin syntymiselle lähes ihanteelliset lähtökohdat. Tuotantotilojen ahtaus nopeuttaa bakteerien leviämistä.

Monissa maissa antibioottien käytöstä kasvun edistäjänä onkin luovuttu, mutta paikoin se jatkuu edelleen vaurastuvien valtioiden maatalouden pyrkiessä vastaamaan kasvavaan lihan kysyntään.

Suomessa rehun antibioottilisistä luovuttiin jo vuonna 1996. Käytettyjen antibioottien määrä on Suomessa muutenkin alhainen.

Vuonna 2017 Suomessa käytettiin myyntitilastojen mukaan 19,3 milligrammaa antibiootteja eläinyksikköä kohden. EU:n keskiarvo oli samana vuonna 107 milligrammaa.

Timo Filpus
Euroopan alueella suurimmat antibioottienkäyttäjät löytyvät etelästä ja idästä.

Resistenttien bakteerien siirtymistä ihmisten ja eläinten välillä ei tunneta kovin hyvin. Siihen vaikuttavat monet asiat, esimerkiksi paikalliset eläintuotantomuodot ja ruokakulttuuri. Jos ihmisten ja eläinten välillä on vähän kontakteja, hygieniataso on hyvä ja ruuat kypsennetään huolellisesti, mikrobiriskit vähenevät.

Samat asiat vaikuttavat myös antibioottien tarpeeseen. Tilojen tehokkaat tautisulut ja eläinten hyvinvointiin panostaminen vähentävät antibioottien tarvetta.

Suomessa korona on vähentänyt antibioottikuureja, kun flunssa-aallot ovat jääneet varotoimien vuoksi vaisuiksi. Virusten aiheuttamat flunssat eivät antibiooteilla parane, mutta niitä tarvitaan usein poskiontelotulehdusten ja muiden vastaavien jälkitautien hoitoon.

Italiassa koronan aiheuttaman kuolleisuuden arvioitiin sen sijaan olleen erityisen korkeaa, koska antibioottien reipas käyttö alueella altisti potilaat antibioottiresistenttien bakteerien aiheuttamille jälkitaudeille.

Suomessa tilanne on muutenkin verraten hyvä, vaikka resistenssiä meilläkin esiintyy. Antibioottiresistenttejä bakteereja tulee myös maahan esimerkiksi lomilta palaavien turistien ja ulkomailta saapuvien eläinten suolistossa. Tämä on oma riskinsä, joskin ne puhdistuvat usein ajan saatossa pois ongelmia aiheuttamatta, Kalenius kertoo.

Silti Työterveyslaitos varoitti tänä syksynä sikalatyöntekijöitä antibioottiresistentistä MRSA-bakteerista, joka on yleistynyt suomalaisilla tuotantosioilla. MRSA tunnetaan erityisesti sairaalabakteerina, jonka aiheuttamaa infektiota voi olla vaikeaa hoitaa.

Timo Filpus
Valtaosan eläimille syötettävistä antibiooteista arvioidaan kuluvan muutamassa maassa. Tarkkoja lukuja eläimille käytettävistä antibiooteista ei ole.

Antibiootteja käytetään tuotantoeläimille erityisesti Kiinassa, Brasiliassa ja Yhdysvalloissa. Arvioiden mukaan näissä kolmessa käytetään jopa 60 prosenttia, pelkästään Kiinassa jo 45 prosenttia maailman eläimille käytettävistä antibiooteista.

Kulutuksesta ei kuitenkaan saada tarkkaa tietoa edes ihmisten antibioottilääkityksen osalta.

”Maailman terveysjärjestö WHO seuraa tilannetta maailmanlaajuisesti, mutta monissa maissa ei ole seurantajärjestelmiä, jotka mahdollistaisivat täsmällisen tarkastelun. Esimerkiksi Afrikasta tällaista tietoa on vain neljän maan osalta ja Amerikoista kuuden maan osalta”, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n erikoislääkäri Emmi Sarvikivi kertoo.

”EU-maissa kulutusta on seurattu perustuen lähinnä lääketukkukauppojen myyntitilastoihin, mikä on karkea mittari. Eri maissa tiedon laatu ja tietolähteet ovat erilaiset, eivätkä eri maiden luvut ole siksi suoraan vertailukelpoisia.”

Esimerkiksi suomalaisten lemmikkien antibioottilääkinnästä ei ole tällä hetkellä tarkkoja lukuja. Lemmikeillä käytetään sekä eläinten että ihmisten antibioottivalmisteita, eikä myyntitilastoista selviä, kuka antibiootit on syönyt.

Eläinten antibioottikulutuksen raportointia ollaan tarkentamassa, kun EU:ssa tulee voimaan uusi eläinlääkeasetus ensi vuoden tammikuussa.

Juho Leskinen
Esimerkiksi Saksassa antibiootitonta lihaa mainostetaan erikseen.

Kokonaisuutena kulutuksen trendi on Euroopassa ollut laskeva, joten tilanne on viimeisen kymmenen vuoden aikana mennyt parempaan suuntaan.

Arvioiden perusteella tilanne näyttää parantuvan myös maailmanlaajuisesti.

”Viimeisimmän Maailman eläinterveysjärjestön OIE:n raportin mukaan trendi on laskeva jokaisella alueella. Tämä on todella iloinen uutinen. Tilanteen on ennustettu kehittyvän vääjäämättömästi siihen suuntaan, että kehittyvissä maissa käyttö lisääntyy, ja tämä johtaa kokonaiskäytön kasvuun. Näin ei kuitenkaan väistämättä näytä olevan”, Kalenius kertoo.

Ongelmaa voidaan ratkaista eri maissa eri tavoilla. Jos käyttöä seuraavan raportointijärjestelmän perustamiseen ei ole mahdollisuutta, voidaan paikallisia eläinlääkäreitä ja lääkäreitä kouluttaa antibioottien oikeasta käytöstä.

Kansainvälisillä sopimuksilla voidaan estää ihmisille erityisen tärkeiden antibioottien käyttöä eläimillä. Kuluttajien on tärkeää käyttää antibiootteja vain lääkärin tai eläinlääkärin valvonnassa. Monissa maissa ne ovatkin reseptilääkkeitä.

Uudet antibakteeriset aineet eläinten rehuissa voivat vähentää antibioottien tarvetta. Eläinten tuotantoympäristöön voidaan lisätä myös niiden hyvinvointia tukevia, luontaisia bakteereja.

Halpoja antibiootteja on käytetty eläintuotannossa nopeana ratkaisuna huonoihin olosuhteisiin. Eläimen hyvä terveys ja stressittömyys lisää yleensä myös sen tuottavuutta, Kalenius muistuttaa.

”Antibioottien tarvetta voidaan vähentää myös jalostuksella suosimalla sitkeitä, tauteja hyvin sietäviä jalostuslinjoja.”

Koronan aiheuttamat ongelmat ovat lisänneet poliittista kiinnostusta eläintautien seuraamiseen, jäljittämiseen ja ehkäisyyn.

Samalla globaali pandemia on imenyt resursseja ja pitänyt Suomessa esimerkiksi THL:n ja Sosiaali- ja terveysministeriön hyvin kiireisenä.

”Nähtäväksi jää, kuinka korona vaikuttaa antibioottiresistenssin torjuntaan pitkällä aikavälillä”, Kalenius aprikoi.

”Voi olla, että esimerkiksi koronan takia pystytettyä jätevesiseurantaa voitaisiin hyödyntää mikrobilääkeresistenssin seurantaan. Tällä hetkellä ilmassa on paljon aloitteita, joista saattaa seurata jotain, kunhan niihin osoitetaan resursseja.”

Uusien antibioottien kallis tutkiminen on lääketeollisuudelle riski-investointi. Kannattaako kehittää uusi lääke, jota halutaan käyttää mahdollisimman rajoitetusti ja jonka vaikutus voi kuitenkin ajan myötä heiketä?

Lääkkeiden tuotanto on hyvin keskittynyttä, samoin niiden raaka-aineiden. Lääketutkimus ja -omavaraisuus maksavat, mutta korona näytti, kuinka vaarallista on luottaa esimerkiksi Kiinan toimittavan tarvittavat lääkkeet Eurooppaan.

Lue lisää

Eläinantibiootteja myytiin viime vuonna Suomessa ennätysvähän – Italiassa käyttömäärä viimeisimmän vertailun mukaan 13-kertainen

Jokainen voi vähentää antibioottien aiheuttamia ongelmia arkisilla teoilla

Tutkimus: Tropiikissa matkailijat altistuvat herkästi lukuisille eri superbakteereille, mutta suolistobakteerit pärjäävät hyvin bakteereita vastaan

Antibiooteille vastustuskykyiset superbakteerit tappavat Suomessa vuosittain kymmeniä ihmisiä