Eläinsuojelulain uudistus saattaa lyhentää kuntien velvoitetta huolehtia löytöeläimistä

Kissojen ja koirien pakollista tunnistusmerkintää kannattavat kyselyiden mukaan eri eläinjärjestöjen lisäksi valvontaeläinlääkärit, terveystarkastajat ja poliisit. Kuva: Antti Raatikainen

Helsingin eläinsuojeluyhdistys Hesy, Suomen Kennelliitto, Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto Sey, Animalia ja Suomen Kissaliitto peräänkuuluttavat Suomeen koirien ja kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä. Järjestöt esittävät, että tunnistusmerkityt eläimet pitäisi rekisteröidä yhtenäiseen eläintietokantaan.

Lemmikkien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti edistäisivät löytöeläinten palautumista omistajille sekä estäisi vastuutonta lemmikinpitoa ja laitonta eläinkauppaa.

Nykyisen eläinsuojelulain mukaan kuntien on huolehdittava löytöeläimistä viidentoista vuorokauden ajan. Eläinsuojelulain uudistuksen yhteydessä hoitoaika saatetaan lyhentää kymmeneen vuorokauteen, todetaan järjestöjen yhteistiedotteessa.

Löytöeläinten pääseminen alkuperäisiin koteihinsa voi vaikeutua entisestään, kun lakiin ei olla tässä vaiheessa kirjaamassa koirien ja kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä.

"Jos tunnistusmerkitsemätöntä eläintä ei haeta määräajassa talteenottopaikasta, se voidaan lopettaa tai myydä eteenpäin", muistuttaa Hesyn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Tällä hetkellä tunnistusmerkityn löytöeläimen omistajan etsiminen on nykyisen monesta erillisestä eläintietokannasta koostuvan järjestelmän takia kuin neulan etsimistä heinäsuovasta.

Suomen Kennelliitto pitää tietokantaa koirille ja Suomen Kissaliitto kissoille. Tunnistusmerkittyjen eläinten tietokantoja ylläpitävät myös muun muassa Turvasiru-verkkopalvelu, Mikrosiru.com ja Siruhaku.fi-verkkopalveluun potilastietonsa tallentavat eläinlääkäriasemat. Lisäksi lukuisilla eläinsuojeluyhdistyksillä on omat erilliset eläintietokantansa.

"Ei ole mitenkään tavatonta, että tunnistusmerkityn eläimen omistajatietoja ei löydetä rekisterien hetteiköstä. Omistajatietoja ei ole välttämättä edes viety mihinkään rekisteriin tai niitä ei ole pidetty ajan tasalla, kun tähän ei ole velvoitetta", Luukkainen kertoo.

Tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoite edistäisi myös vastuullista eläimenpitoa, sillä lemmikkinsä hylänneet omistajat saataisiin rikosvastuuseen teostaan. Tämä parantaisi etenkin kissojen asemaa. Suomen löytöeläintaloille päätyy vuosittain noin 10 000 kissaa, joista keskimäärin vain joka kymmenes palaa alkuperäiseen kotiinsa. Koirista valtaosa palautuu omistajalleen.

"Sey on arvioinut, että vähintään 20 000 kissaa hylätään tai tapetaan ei-toivottuna vuosittain. Ulos hylätyt, leikkaamattomat kissat lisääntyvät rajoituksetta ja aiheuttavat jatkuvasti kasvavan villiintyneiden kissalaumojen ongelman", sanoo Seyn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.

Löytöeläinten osalta saataisiin aikaan myös taloudellisia säästöjä kunnissa, kun eläimen omistaja löytyisi rekisteriin merkityn tunnistetiedon avulla.