Viime vuosien suurtulvistakertynyt jo 40 miljoonan vahingot
Tulvariskit otetaan huomioon rakentamisessa ja kaavoituksessa. 70 000 ihmistä asuu jo tulvariskialueilla. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkisto2000-luvulla tapahtuneista suurtulvista on kertynyt yhteensä 38 miljoonan euron lasku. Pohjanmaan ja Satakunnan tulvista on tosin tehty vasta vahinkoarvio, joka yltää kuuteen miljoonaan euroon.
Tuhoiltaan pahin, rankkasateesta johtuva tulva koettiin Porissa elokuussa 2007, jolloin vahingot nousivat 20 miljoonaan euroon.
Meriveden pinnan noususta aiheutunut tulva vuonna 2005 puolestaan aiheutti 12 miljoonan euron tuhot.
Vesiylitarkastaja Ville Keskisarja maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo, että tämänhetkisten tulvien vahinkoarvio on tehty elykeskusten, pelastusviranomaisten ja ilmakuvien avulla.
Aihetta käsiteltiin eilen Tulvasuojelu muuttuvassa ympäristössä -seminaarissa Helsingissä.
Tulvat rasittavat paitsi kukkaroa, myös vesistöjä. Tänä vuonna tähän mennessä mereen on valunut enemmän ravinteita kuin viime vuonna yhteensä.
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) arvelee, että tänä vuonna ravinnekuormitus nousee jopa 2000-luvun ennätykseen.
Fosforia päätyy Suomen jokien kautta Itämereen vuosittain noin 3 500 tonnia. Tänä vuonna Itämereen on päätynyt jo 4 200 tonnia.
Kaiken kaikkiaan fosforia on valunut tänä vuonna Suomen vesistöihin yhteensä 5 700 tonnia. Siitä pelloilta on valunut 2 400 tonnia, metsistä ja muilta maa-alueilta 2 700 tonnia ja haja-asutuksen jätevesistä 250 tonnia. Osuus, joka ei päädy mereen asti, sedimentoituu järviin.
Itämeren suojelukomissio Helcom on asettanut Suomelle tavoitteen vähentää Suomenlahteen päätyviä fosforipäästöjä 150 tonnia vuoteen 2016 mennessä Syken mukaan on selvää, ettei tavoitetta saavuteta.
Keskisarja kertoo, että valtio on tehnyt monia toimenpiteitä tulvavahinkojen vähentämiseksi. Patoturvallisuutta on parannettu, tulvavahinkojen korvausjärjestelmä uudistettu ja tulvariskialueet määritelty.
Kattava tulvariskien hallintasuunnitelma valmistuu vuonna 2015.
Tulvariskit huomioidaan myös rakentamisessa ja kaavoituksessa. Ongelma on se, että 70 000 ihmistä asuu jo tulvariskialueilla. Heidän osaltaan tärkeintä on varautua tulviin entistä paremmin. Tulvia pystytään ennustamaan muutaman päivän tarkkuudella, joten ihmiset voivat varautua niihin suojaamalla talonsa.
Laki tulvariskien hallinnasta edellyttää elykeskuksia ja kuntia huolehtimaan tulvatorjunnasta.
Keskisarja ei osaa arvioida, paljonko tulvien torjuntaan kuluu yhteiskunnalta rahaa.
Vain vahinkojen suuruus on tiedossa.
KATJA KOLJONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
