Suomi saa ensimmäisen suunnitelman merialueille – liikennöinti, tuulivoima ja ruuantuotanto merillä lisääntyvät

Merten käyttö lisääntyy ja monipuolistuu. Kuvassa Inkoon edustalle lasketaan kaasuputkea. Kuva: Sanne Katainen

Yhden skenaarion mukaan kansainväliset suuryritykset rakentavat Suomen alueelle merituulivoimaa erittäin laajoina kokonaisuuksina sääntelemättömästi. Kuva: Pekka Fali

Suomelle on tekeillä laatuaan ensimmäinen merialuesuunnitelma. Sen luonnoksen ovat työstäneet kahdeksan rannikkomaakuntaa yhteistyössä ympäristöministeriön ja eri sidosryhmien kanssa. EU-lähtöiselle selvitykselle on ympäristöministeriön neuvottelevan virkamiehen Tiina Tihlmanin mukaan ollut selkeä tarve.

”Merten käyttö lisääntyy koko ajan: alueelle rakennetaan tuulivoimaa, liikenne kasvaa ja merestä muun muassa otetaan lisää ruokaa, ellei sitä maalla kyetä tuottamaan. Eri toimintojen käyttöä on siksi soviteltava”, Tihlman sanoi suunnitelmaluonnoksen julkistamistilaisuudessa maanantaina.

Merialuesuunnittelun yhteistyön koordinaattori Mari Pohja-Mykrän mukaan työ aloitettiin vuonna 2017. Luonnos on nähtävillä verkossa kesäkuun puoliväliin saakka ja sitä voivat kommentoida eri tahot tavallisista kansalaisista alkaen.

Yhden skenaarion mukaan yritysten ja kaupunkien intressit ohjaavat kehitystä valtiovaltaa enemmän. Merialueita hyödynnetään ruuantuotannon lisäksi erityisesti korkean lisäarvon tuotteiden raaka-aineiksi yritysten tarpeisiin.

Samassa skenaariossa kansainväliset suuryritykset rakentavat merituulivoimaa erittäin laajoina kokonaisuuksina sääntelemättömästi ja Helsinki-Tallinna tunneli rakennetaan kiinalaisten investointien turvin. Vesiviljely lisääntyy sitä mukaa kuin se on kannattavaa ja tuotanto keskittyy entistä suurempiin yksikköihin.

Toisessa skenaariossa maailman suurvaltojen välinen valtataistelu on yltynyt kauppasodaksi ja länsimaiden ja Venäjän väliset jännitteet kiristyvät Itämerellä. Epävakaa turvallisuustilanne vähentää investointeja.

Energiaomavaraisuus Euroopan tasolla korostuu ja EU:lle muodostetaan yhteinen energiaunioni. Uusiutuvaa energiaa, kuten merituulivoimaa tuetaan ja voimaloita rakennetaan siirtokaapeleiden varrelle.

Logististen reittien strateginen merkitys korostuu ja länsirannikon satamat vahvistuvat. Ympäristöyhteistyö Venäjän kanssa on hankalaa ja se taas vaikuttaa kielteisesti meriympäristön tilaan. Matkailu hankaloituu ja lähivirkistys korostuu. Matkailupotentiaali suuntautuu Perämerelle.

Kolmannessa skenaariossa ilmastokysymykset nousevat politiikan keskiöön. Uusiutuvia energiamuotoja edistetään vahvasti ja valtio tukee merituulivoiman verkkoliityntää. Liikenteen sähköistyminen ulottuu myös vesille. Pienkuljetusten määrä lisääntyy ja siirtää kuormitusta mereltä ilmaan.

Uudet asumisen trendit sekä muuttunut työelämä lisäävät saariston suosiota myös asuinpaikkana. Luonnon kalakannat elinvoimaistuvat ja ammatti- ja vapaa-ajankalastus lisääntyvät ympäristön sallimissa rajoissa. Rauhallinen ja puhdas ympäristö sekä lisääntynyt palvelutarjonta houkuttelevat Itämerelle uusia turisteja lähimaista.

Koordinaatiotyöryhmän puheenjohtaja Heikki Saarennon mukaan tarkoitus on tarkastella skenaarioiden muodostamaa kokonaisuutta, ei valita yhtä skenaariota muiden joukosta asettamalla niitä todennäköisyys- tai preferenssijärjestykseen.