Maaseudusta tuli haitta
Kaikki mikä liittyy maaseutuun ja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen on tämän hallituksen teettämän selvityksen mukaan pahasta. Lasikopeissa on varmasti kiva suunnitella maaseudun museoimista.
Ihmiset eivät saisi asua maalla. Eivät tuottaa kotimaista energiaa ja ruoka pitäisi kuljettaa meille ympäri maapalloa. Teolliset työpaikat ovat pahasta.
Tähän ikävään johtopäätökseen tulee, kun lukee valtiovarainministeriön tilaamaa selvitystä ympäristön kannalta haitallisista tuista. Vaadin, että ympäristöministeri tulee selkeästi ulos ja kertoo, haluaako hän, että Suomessa tuotetaan ruokaa vai ei. Mikäli tuotannon rahoittamista pidetään haitallisena, lähiruokapuheet voi työntää roskakoriin. Ympäristöministeriö voisi kertoa, että se kannustaa ostamaan keinokasteluvedellä, runsailla torjunta-aineilla ja laittomalla työvoimalla tuotetun espanjalaistomaatin.
Samaan aikaan voi lopettaa puheet siitä, että luonnonlaitumia pitäisi säilyttää. Ei tasan tarkkaan voi, mikäli kotieläintalous halutaan ajaa alas. Muualla Euroopassa ymmärretään, että tuet ovat korvaus hinnanalennuksesta ja auttavat kuluttajaa saamaan halvempia tuotteita.
Maaseudun ihmisten työmatkoja ei voisi kompensoida, mutta länsimetron louhintaan pitää osallistua jokaisen tuupovaaralaisenkin veronmaksajan. Teollisuuden siirtäminen Kiinaan on ympäristöministeriön mielestä ekoteko!
Metsän uudistaminenkin on hallituksen mielestä ympäristön kannalta haitallista! Tämä onkin linjassa sen kanssa, että luonnontieteellinen hiilinielu on keploteltu päästölähteeksi, josta maksamme muille. Eiköhän pistetä metsät sileäksi ja vedetä asvaltti päälle, niin päästään tuostakin pahasta. Kivihiilen verotustuki kun on selvityksen mukaan ihan hyvä!
Minulla on selkeä näkemys siitä, mikä on meille luonnossa asujille ympäristön kannalta haitallisin tuki. Haitallisin tuki on suurpetojen paapomiseen ohjatut 20 miljoonaa euroa. Yksinomaan helikopterilla pörrätään miljoonalla eurolla pannoittamassa susia ja karhuja, aivan kuin muuta rahanreikää ei olisi. Esimerkiksi susia on maailmassa lähes 170 000 (IUCN 2004). Petokantaa voidaan alentaa, niin saadaan uhanalaiset metsäpeurat säilymään.
Anne Kalmari
kansanedustaja (kesk.)
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
