Maanviljelyllä ihmiskauppaa vastaan
Lääkäriksi opiskeleva Valentina Ceavet toivoo voivansa rakentaa tulevaisuutta Moldovassa. Hän sai kymmenen vasikkaa karjatilan käynnistämiseen. Minna Rasku Kuva: Viestilehtien arkistoMOLDOVA
Pienen maan toisella laidalla, Romanian puolella, kohoaa Karpaattien vuoristo, joten pakkaset ja lumikinokset pysyvät maassa pitkään.
Kuluneena kesänä oli harvinaisen kuivaa. Muun muassa maissisato menetettiin monin paikoin kokonaan. Vain rikkailla on varaa kastelujärjestelmiin ja Euroopan köyhimmässä maassa rikkaita on harvassa.
Suomen ulkoministeriö tukee kehitysyhteistyövaroista myös moldovalaisia erilaisten hankkeiden kautta.
Ortodoksisen kirkon ulkomaanapu, Ortaid, on seurannut moldovalaisen maaseudun kehitystä ihmiskaupan vastaisten hankkeiden kautta vuodesta 2009. Ortaidin työ keskittyy Sorocan alueelle maan pohjoisosiin, jossa paikallinen yhteistyökumppani Soarta toteuttaa hanketta.
Pääpainona on parantaa erityisesti alueen naisten elinoloja. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen itsenäistynyt valtio kamppailee edelleen yhteiskuntajärjestyksen vakauttamiseksi ja korruption kitkemiseksi.
Valtava työttömyys ajaa työikäiset etsimään töitä muualta. Jos ottaa Romanian passin, EU:n alueelle pääsee helposti. Moldovan passilla on helpompi hakea töitä Venäjältä.
Laittomasti töihin lähtevät ovat helppoja uhreja ihmiskauppiaille. Tätä todellisuutta vasten maaseudun kehittämishankkeen tavoitteena on luoda naisille työpaikkoja heidän kotiseuduillaan.
Kuluneena vuonna hankkeen kautta järjestettiin yrittäjyys- ja liike-elämän koulutusta. 60 naista pohti mahdollisia keinoja työllistyä kotiseudullaan ja kehitti liikeideoita yhdessä asiantuntijoiden kanssa.
Raati analysoi ja valitsi toteuttamiskelpoisimmat ideat. Ideoista valittiin neljä, joita ryhdytään tukemaan hankkeen budjetista.
Mukaan valittiin kaksi pientä karjatilaa, kaksi pientä tilaa kanien kasvattamiseen, yksi mehiläistarha ja yksi vadelmaviljelmä. Valinnan jälkeen uusien maatalousyrittäjien koulutus jatkui muun muassa juristin tutustuttaessa heitä Moldovan yrityslainsäädäntöön.
Moldova kuuluu hedelmällisen mustan mullan alueeseen. Paikalliset kertovat, että Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen kolhoosien maat jaettiin työntekijöiden kesken.
Isojaon periaate oli yksinkertainen. 20 vuotta kolhoosissa työskennellyt sai hehtaarin maata itselleen. Yhtä kauan kolhoosin siivoojana tai lääkärinä, siis muissa kuin viljelystöissä, työskennellyt sai puoli hehtaaria maata. Ja jos oli työskennellyt vaikkapa 19 vuotta, ei saanut mitään.
Toistaiseksi maata ei ole saanut myydä ulkomaalaisille, mutta ylikansallisten yhtiöiden rekat ovat silti tuttu näky sadonkorjuun aikaan pääteiden varsilla.
MINNA RASKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
