EU:n talouslinjallekovaa arvostelua

Samaan aikaan kun Suomen hallitus valmistautuu viikon kuluttua

päättämään tulevien vuosien talouspoliittisesta linjasta, on keskustelu EU:n talouslinjasta kiihtynyt.

EU:n talouskeskustelulle antoi vauhtia

yhdysvaltalainen talousnobelisti Paul Krugman. Hänen mielestään euroalueen valitsema tiukka talouskurilinja on osoittautunut vääräksi.

Se on ollut vahingollista kriisimaiden kansantalouksille. Säästöjen ja leikkausten sijaan pitäisi tehdä elvyttävää talouspolitiikkaa.

Krugmanin harvinaisen suorasukainen arvostelu kohdistuu tiukkaa talouslinjaa

ajaneisiin Saksaan, EU:n komissioon ja erityisesti talouskomissaari Olli Rehniin. Krugman on verrannut blogikirjoituksessaan Rehniä muun muassa torakkaan.

Rehn vastasi samalla mitalla. Hänen mielestään Nobel-palkinnon saaneen taloustieteilijän käymä keskustelu on enemmän eläin- kuin taloustieteellistä. Rehn sanoo kuuntelevansa tarkalla korvalla vakavasti otettavia ekonomisteja, eikä Krugman kuulu siihen joukkoon. Rehnille on jäänyt epäselväksi, mistä ihmeestä nyt vaadittavat elvytysrahat olisivat tulleet. (HS 12.3.)

Myös jotkut suomalaiset ekonomistit ovat heränneet kritisoimaan EU:n talouspolitiikkaa. Kriitikkojen mielestä menoleikkaukset ja

verojen korotukset heikentävät kasvua, lisäävät työttömyyttä ja vähentävät kriisimaiden

mahdollisuuksia pysäyttää velkaantumistaan.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä puolustaa komission päätöksiä ja muistuttaa, että syy kireään finanssipolitiikkaan on ollut uskottavuuden puute ja siitä seurannut korkotason raju nousu. Kriisitilanteessa ei olisi voinut toimia tosin. Kriisimaat eivät saaneet rahoitusta markkinoilta, joten tukea piti pyytää muilta euromailta. Nämä asettivat tuen ehdoksi julkisen talouden säästötoimet. (SK 8.3.)

Vihriälä lähettää kirjoituksessaan viestin myös Suomen hallitukselle. Sellaisten maiden,

joiden velanhoitokykyyn luotetaan, tulisi pidättäytyä välittömistä budjettileikkauksista. Se auttaisi niitä itseään ja samalla muuta

Eurooppaa. Suomi on yksi tällainen maa.

Vihriälä soisi hallituksen muistavan tämän, kun se punnitsee leikkauksia ja rakenneuudistuksia.

Ekonomistien kritiikissä on hieman jälkiviisastelun makua. Samaa on havaittavissa valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) puheissa, kun hän viikonloppuna arvosteli ”himoleikkaajia”. Vuosi sitten Urpilainen on päättämässä budjettiriihessä yhteensä noin

2,5 miljardin euron leikkauksista ja veronkorotuksista. Lisäksi hän on ollut vakuusvaatimuksineen yhdessä Saksan kanssa ajamassa erittäin tiukkaa linjaa vaikeuksissa olevien euromaiden suhteen.

On hyvä, että nyt keskustellaan avoimesti erilaisista talouspoliittista vaihtoehdoista. Tehdyistä ratkaisuista ja niiden seurauksista pitää kuitenkin syyttelyn sijaan ottaa oppia.

Hallitus odottaa työmarkkinajärjestöiltä vetoapua budjettiraamin rakentamisessa ja

lupaa tukea maltillisen keskitetyn tuloratkaisun syntymistä. Vaikka ratkaisuun päästäisiinkin, se ei vähennä hallituksen vastuuta tulevista ratkaisuista.

Hallituksen oman arvion mukaan sopeuttamistarve olisi nyt noin puoli miljardia euroa. Jos teollisuudelle lupailtu yhteisöveron alennus toteutetaan, merkitsee yhden prosenttiyksikön lasku noin 200 miljoonan euron vähennystä verotuloihin. Jos hallitus aikoo pitää kiinni hallitusohjelmasta, on odotettavissa lisää

leikkauksia ja verojen korotuksia.

Hallituksella on tietenkin mahdollisuus arvioida tilanne uudelleen ja siirtyä elvyttävämpään talouspolitiikkaan, ja luottaa siihen, että näin saadaan talouskasvu vauhtiin.

Avaa artikkelin PDF