Hirven pyyntilupakäytäntöäon muutettava
Hirven pyyntilupien myöntämisen nykyinen menettely ei ota riittävässä määrin huomioon hirvikannan alueellista vaihtelua riistanhoitoyhdistysten sisällä. Tästä esimerkkinä ovat Pielisen alueen riistanhoitoyhdistykset, joiden sisällä on sekä harvan että tiheän hirvikannan alueita.
Riistanhoitoyhdistysten päätöksenteko pyyntilupien käsittelyssä on osoittautunut varsin epämääräiseksi. Lausuntoja annettaessa ei kiinnitetä niinkään huomiota metsästyksen kohdealueen todelliseen hirvikannan tiheyteen, vaan koko riistanhoitoyhdistyksen keskimääräiseen hirvikantaan.
Tällä menettelyllä pyritään varmistamaan suuremman alueen saaliskanta, ottamatta huomio on metsälle aiheutuvia tuhoja, joita aiheutuu tiheän hirvikannan alueilla.
Pielisen ranta-alueet ovat kesäisin tiheän hirvikannan alueita. Hirvien pyyntilupia myönnettäessä tämä tulee ottaa huomioon. Näillä alueilla myös riistanhoitoyhdistysten on syytä huomioida asia, kun ne antavat lausuntonsa paikallisista hirvien pyyntilupahakemuksista.
Riistakeskuksen myöntämistä hirvien pyyntiluvista on valitusoikeus Maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että riistanhoitoyhdistyksen lausunto on ratkaiseva.
Paikallisten metsästysseurojen tai metsästäjien kannanottoja ei useinkaan huomioida, vaikka heillä on paras ja ainoa tieto hirvikannan todellisesta tiheydestä. Myös ratkaisut tulevat oikeusasteista niin myöhään, ettei niillä useinkaan ole merkitystä metsästykselle.
Metsätaloudelle hirvistä aiheutuvat haitat ovat edelleen merkittäviä, koska hirvet syövät männyn ja koivun versoja ravinnokseen. Metsien rakenteen muuttuminen yhä kuusikkovaltaisemmiksi jatkuu, koska männyn ja koivun viljely ylisuuresta hirvikannasta johtuen on jokseenkin mahdotonta.
Hirvivahinkojen korvaukset
eivät kata kaikkia hirvien aiheuttamia taimikkovahinkoja, vaan ne jäävät metsänomistajien ja viime kädessä koko yhteiskunnan vahingoksi.
Hirven pyyntilupia myönnettäessä on otettava nykyistä enemmän huomioon paikalliset hirvikannan tihentymäalueiden lupatarpeet.
Muutoksenhakukäsittelyn on oltava niin ripeää, että muutosta
koskevat päätökset saadaan lainvoimaisiksi ko. metsästyskauden aikana.
Sulo Eskelinen
puheenjohtaja
Pohjois-Karjalan talous ja luonto ry
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
