”Kaasu- jasähköautot eivätole Suomen juttu”
St1 Oy:n energiajohtaja Jari Suominen ei näe kylmää, harvaan asuttua ja pitkien etäisyyksien Suomea kaasu- tai sähköautoilun ihmemaana.
Suomisesta on hyvä, että Suomessa on tunnistettu paikalliseksi vahvuudeksi metsästä, jätteistä ja tähteistä tehtävät liikennepolttonesteet. Niillä korvataan tehokkaasti tuontiöljyä, pienennetään tuontienergialaskua ja työllistetään suomalaisia.
St1 Biofuels Oy:n tämänhetkinen jäte-etanolin valmistuskapasiteetti on noin 15 miljoonaa litraa. Se vastaa noin 10 prosentin osuutta koko Suomen bensiinin biovelvoitteesta, joka on tällä hetkellä 6 prosenttia liikenteen polttoaineiden energiasisällöstä.
Jätepohjaisen biopolttoaineen RE85 myynti on kehittynyt Suomisen mukaan suunnitellusti, kertoo Suominen.
Se on kuitenkin vain murto-osa koko Suomen bensiinin kulutuksesta. Osa jäte-etanolista päätyy myös osaksi E5- ja E10- bensiinin biosisältöä.
”Rajoittunut asemaverkosto ja tiedon puute rajoittavat kaasuautojen yleistymistä. Toisaalta kaasuverkoston ulkopuolella asioinnit onnistuvat, sillä kaasuautoissa on bensiini varapolttoaineena”, sanoo Gasum Oy:n luonnonkaasun liikennekäyttö -yksikön päällikkö Jussi Vainikka.
Tällä hetkellä Suomen tieliikenteessä on 1 300 kaasuautoa. On tehty arvioita, joiden mukaan kaasuautoja olisi vuoteen 2020 mennessä 20 000 ja uusiutuvia liikennepolttoaineita painottavassa arviossa 49 000 kappaletta.
EU:n direktiiviesityksessä puhtaan liikenteen infrastruktuurista halutaan tihentää nesteytetyn bio- ja maakaasun tankkauspisteverkostoa.
”Useiden asiantuntijaselvitysten mukaan biokaasu olisi kaikkein energia- ja kustannustehokkain uusiutuva liikennepolttoaine.”
Vuonna 2020 raskaalle ajoneuvokalustolle tarkoitettujen tankkauspisteiden välinen etäisyys saisi olla korkeintaan 400 kilometriä ja kevyen kaluston tankkauspisteiden välinen etäisyys korkeintaan 150 kilometriä.
Vainikan mielestä tavoite on haastava, mutta ei täysin epärea-listinen.
”Maantieteellisesti rajoittunut kaasuverkosto aiheuttaa omat haasteensa. Suunniteltujen tuontiterminaalien ansiosta nesteytetyn maa- ja biokaasun hinnasta tulee kilpailukykyinen ja tämäkin rajoite poistuu.”
Suomessa pitäisi olla vuonna 2020 yhteensä 71 000 sähköautojen latauspistettä, joista 7 000 olisi julkisia EU:n direktiiviesityksen mukaan.
”Tavoite on realistinen, mutta pisteitä ei ole mahdollista perustaa liiketoimintaperusteisesti”, sanoo Sähköinen liikenne -hankkeen koordinaattori Elias Pöyry.
Latauspisteistä 80–90 prosenttia olisi kotilatauspisteitä.
Pöyry painottaa, että määrällisten tavoitteiden sijaan direktiiviesityksessä on tärkeää yhteisten standardien luominen sähköautoille ja -autoilulle.
Suomessa on liikenteessä tällä hetkellä yhteensä noin 220 täyssähköautoa ja hybridiautoa.
Talvi ja kovat pakkaset ovat sähköautoilijoille haastavaa aikaa, sillä auton lämmityslaitteiden käyttö jopa puolittaa akun kapasiteetin.
SARI PENTTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
