Vaihettumis-vyöhykkeestähyötyä myös pellolle
Suon ja kivennäismaan välille muodostettava varpuja kasvava kaistale on yksi esimerkki vaihettumisvyöhykkeestä. Termillä tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin välistä aluetta, jolla on piirteitä molemmista.
Vastaavia elinympäristöjä voidaan muodostaa myös peltojen reunoille. Perinteinen vaihettumisvyöhyke on syntynyt karjan metsälaidunnuksen myötä.
Fredrik von Limburg Stirum esittelee nurmipellon taustalla siintävää metsänreunaa. Havupuut on poistettu vyöhykkeeltä, joka rajautuu riistapeltoon ja sankan kuusimetsän reunaan.
Varjostavien havupuiden poistaminen hyödyttää kenttäkerroksen kasvillisuutta, joka tarjoaa suojaa esimerkiksi metsäkanalinnuille.
Harrastuneisuudesta kertovat myös pari riistapellon laidassa olevaa metsästystornia ja pellolle pystytetty nuolukivi.
Vaihettumisvyöhykkeen raivauksesta hyötyvät varjostuksen vähenemisen myötä myös viljelykasvit. Suomen riistakeskuksen projektipäällikkö Mikko Alhainen huikkaa väliin, että väljempi puusto metsän reunassa saa myös ilman kiertämään paremmin pellolla.
Riistakeskuksen vaihettumisvyöhykkeitä suosiva Riistaa reunoilta -hanke on käynnistynyt viime vuonna. Tavoitteena on kannustaa maanomistajia kehittämään vyöhykkeiden metsänhoitoa riistaa suosivaksi.
ANTTI HIRSAHO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
