Kansallisarkisto taas sulkemassa toimipaikkoja – ”Tilannetta voisi verrata siihen, että yliopistossa opetettaisiin lääketiedettä ilman opetussairaalaa”
Historiantutkijoiden ja asiantuntijoiden mukaan lakkautukset uhkaavat rapauttaa historiantutkimusta.
Toimipaikkojen sulkemisen tavoitteena ovat noin 1,7 miljoonan euron vuokrasäästöt vuodesta 2030 alkaen. ANNI REENPÄÄ / LEHTIKUVA.Kansallisarkisto suunnittelee sulkevansa Oulun ja Joensuun toimipaikat sekä Mikkelin Pirttiniemenkadun toimipisteen. Lisäksi suljettaisiin Siltavuoren toimipiste Helsingissä.
Toimipaikoista luovuttaisiin vuonna 2030. Helmikuussa Kansallisarkisto kertoi sulkevansa Jyväskylän toimipaikan ja suunnittelevansa Hämeenlinnan toimipaikasta luopumista ensi vuonna.
Tämä tarkoittaisi sitä, että toimipaikoista tai -pisteistä suljettaisiin puolet. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan toimintaan jäisivät vain Helsingin, Turun, Vaasan ja Kuopion toimipaikat, Mikkelin keskusarkisto sekä Saamelaisarkisto Inarissa.
Kansallisarkiston mukaan sen perusrahoitus pienenee 2,4 miljoonalla eurolla ensi vuoteen mennessä verrattuna vuoden 2024 rahoitustasoon.
Lisäksi käynnit tutkijasaleissa ovat Kansallisarkiston mukaan vähentyneet 80 prosentilla kahdessa vuosikymmenessä. Sen sijaan digitaalisten aineistojen käyttö on kasvanut jyrkästi ja kasvaa edelleen.
Kaikki nykyään syntyvä julkisen hallinnon asiakirja-aineisto on syntyjään sähköistä, jolloin sen käyttömuoto on myös digitaalinen.
Toimipaikkojen sulkemisen tavoitteena ovat noin 1,7 miljoonan euron vuokrasäästöt vuodesta 2030 alkaen. Kansallisarkiston mukaan toimitilakustannukset ovat sen budjetista 30 prosenttia eli noin 10 miljoonaa euroa.
Historiantutkijat ja asiantuntijat vastustavat kiivaasti sulkemisaikeita. Suomen Historiallisen Seuran mukaan toimipisteiden lakkauttaminen uhkaa rapauttaa historiantutkimusta ja siihen liittyvää osaamista Suomessa.
Seuran mukaan kysymys on koulutus- ja tiedepolitiikasta sekä alueellisesta tasa-arvosta. Se sanoo, että Kansallisarkisto siirtyy tänä keväänä toimittamaan aineistoja ensisijaisesti digitaalisesti Turussa ja Vaasassa, vaikka vain murto-osa aineistoista on digitoitu ja digitoinnin nykytahti on hidas.
Historian ja arkistoalan opiskelijoille tilanne on seuran mukaan erityisen vaikea.
”Tilannetta voisi verrata siihen, että jossakin yliopistossa luonnontieteitä opetettaisiin ilman laboratorioita tai lääketiedettä ilman opetussairaalaa”, seura kirjoittaa.
Seura kertoo vetoavansa asiassa muun muassa tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitiehen (kok.).
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
