Laumanvartijakoirien luonne on kärsinyt ulkonäkökeskeisestä jalostuksesta
"Toimiva laumanvartija ei osoita aggressiivisuutta ketään kohtaan."
Pyreneittenmastiffi Ukko ei ole koskaan osoittanut saalisviettisyyttä perheen hevosta tai vuohia kohtaan.Laumanvartijarotuiset koirat ovat alun perin vahtineet eläimiä ja suojanneet omaisuutta. Nyt yhä harvempi koira tekee kunnon töitä.
Ulkonäköön ja seurakoiraksi kelvollisen luonteen jalostamiseen keskittyvä koirien kasvattaminen on tehnyt hallaa laumanvartijarotujen luonteille, sanoo savitaipalelainen laumanvartijaharrastaja ja -kasvattaja sekä kotieläintilayrittäjä Heli Kärnä.
Hän kasvattaa kennelnimellä Richard`s Matador pyreneittenmastiffeja, mutta hänellä on kokemusta myös monista muista laumanvartijaroduista työkäytössä perheen kotieläintilalla.
Joittenkin rotujen koko on kasvanut työkyvyn kustannuksella ja periytyvien sairauksien määrä lisääntynyt.
Eläinten vahtiminen vaatii kaikkein eniten koiran luonteelta. Eläinvahti ei milloinkaan saa osoittaa saalisviettisyyttä vahdittavia kohtaan, eli jahdata vahdittavia eläimiä, kuvailee Kärnä.
”Toimivan laumanvartijan kanssa ei tarvita varotoimenpiteitä, kuten aitaa. Toimiva laumanvartija ei lähde omalta alueeltaan, jota se vahtii, eikä se liioin jätä eläimiä, joita sen on tarkoitus vahtia. Toimiva laumanvartija ei myöskään osoita aggressiivisuutta ketään kohtaan. Se viestii olemuksellaan tulijoille, kenen alueella ollaan, ei räyhäämällä”, Kärnä luettelee.
Hän harmittelee, että liian usein epävarma laumanvartija leimataan hulluksi pelkästään rodun perusteella. Terve, toimiva ja itsevarma laumanvartija ei hyökkäile tai pure. Toimiva koira myös aina varoittaa ennen hyökkäystä.
Jos eläinten vahtiminen ei luonnistu, laumanvartija voi toimia hienosti aluevahtina ja jotkut hankkivatkin koiran nimenomaan aluevahdiksi.
”On myös hyväksyttävä, että joistain koirista ei ole minkään vahtijaksi.”
Vaikka koiran taipumukset ja perimä olisi kunnossa, voi sen työura mennä siitä huolimatta mönkään.
”Laumanvartijaa pitää pystyä käsittelemään ja sen on hyväksyttävä ihminen pomokseen. Niitä ei pidä eristää olemaan yksin pennusta alkaen eläintiloissa, vaan sosiaalistaa pentu hyvin ihmisiin ja totutella eläinlaumaan yhdessä ihmisen kanssa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
