”Venäjän WTO-jäsenyys suistaa Karjalan maatalouden taantumaan”
Venäjän jäsenyys Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa vaikeuttaa maataloutta Karjalassa, toteaa Karjalan tasavallan maatalousministeri Grigori Manuilov.
”Meidän on pakko sopeuttaa maataloutemme kokonaan uuteen tilanteeseen ja siinä tullaan katsomaan jopa päätuotantosuuntiemme kannattavuutta”, miettii karjalaisjuurinen, Essoilan kylässä kasvanut Manuilov.
Hänen mukaansa Karjalan maatalous on nojannut sitten Neuvostoliiton kaatumisen kolmeen vahvaan tukijalkaan – perunaan, maitoon ja lihaan.
”Ainakin perunanviljely Karjalassa WTO-jäsenyyden myötä taantuu tai käy jopa kokonaan kannattamattomaksi.”
Karjalan tasavaltaan tuodaan tulleista huolimatta perunaa muualta Venäjältä, Valko-Venäjältä, Suomesta, Ruotsista ja Egyptistä.
”Elintarvikekauppa on siirtymässä Karjalassakin suurten kauppaketjujen käsiin ja ne hankkivat tuotteensa liki maailmanlaajuisesti sieltä, mistä halvimmalla saavat. Paikallisilla tuottajilla ei ole erityisasemaa, jos hinta ei ole kilpailukykyinen”, sanoo Manuilov.
Siksi maatalouden rakenteet on Karjalassa uudistettava taas kerran. Edellinen suuri rakenneuudistus tehtiin Neuvostoliiton hajottua parikymmentä vuotta sitten.
Neuvostoliiton aikana tuotettiin, mitä Moskova määräsi, eikä tuotantokustannuksista välitetty.
”Uuden maatalousohjelman laatiminen Venäjälle ja siinä samassa Karjalaankin vuosille 2012–2022 on jo loppusuoralla”, sanoo Manuilov.
”Uuden sukupolven tottumukset ruuan käyttöön ovat täysin erilaiset kuin aiemmin. Ennen Karjalassa sanottiin, että peruna on toinen leipä. Asia ei ole näin nuorten keskuudessa. He suosivat teollisia puolivalmisteita, eivätkä enää tee kaikkea ruokaa itse alusta lähtien. Siksi perunankin kysyntä vähenee”, Manuilov miettii.
Toki perunaa on myös puolivalmisteissa, mutta niiden valmistajat hankkivat perunansa sieltä, mistä edullisimmin saavat. ”Silti on tärkeätä kehittää myös omaa tuotantoa.”
Ministeri on mielissään, kun sekä sian että siipikarjan lihan tuotanto Karjalassa on vuosien taantuman jälkeen saatu kääntymään nousuun. Nousu on yritettävä pitää vauhdissa WTO-jäsenyyden aikanakin.
Maidontuotannolla ei mene yhtä hyvin. Oman alueen maidosta vain 44 prosenttia tuotetaan Karjalassa. Loput maidot ja maitotuotteet tulevat muualta Venäjältä ja esimerkiksi Suomesta.
Viljasatokin on jäämässä niukaksi.
”Meillä Karjalassa ei ole ollut tänä vuonna kesää.”
Kun puhe kääntyy Venäjän WTO-jäsenyyden vaikutuksiin Karjalasta ja Suomen puukaupassa, ministeri muuttuu varovaiseksi sanoissaan.
”Suomen ja Karjalan maatalousministeriöiden toimiala on erilainen. Metsät eivät kuulu minulle, enkä haluaisi mennä Karellespromin, tasavallan metsähallinnon tontille”, sanoo Manuilov, mutta jatkaa silti.
”Kyllä liittyminen WTO:n jäseneksi saattaa saada puukaupan Karjalasta länteen aivan uuteen vauhtiin.”
Muista tulossa olevista muutoksista Manuilov kiittelee jo etukäteen muun muassa lupailtua viisumivapautta Venäjän ja EU:n välillä.
”Jos minä sen saisin päättää, viisumivapaus toteutuisi mahdollisimman nopeasti. Se helpottaisi laajaa yhteistyötämme maatalouden alallakin.”
Manuilovin mukaan Karjalassa on aina arvostettu suomalaisten maatalouden neuvontatyötä tekevien ammattilaisten korkeaa osaamisen tasoa.
HARRI EKHOLM
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
