Aarre: "Huomasin virtaan kaatuneen kuusennäreen varassa jonkun eläimen – pieni hirvenvasa!"
Aarteen kirjoituskilpailun kertomuksessa Vesa Anttila palaa keväiseen päivään, jolloin hän kohtasi pinteeseen joutuneen hirvenvasan.
Vesa Anttilan nappaamassa kännykkäkuvassa hontelo hirvenvasa näyttää vastasyntyneeltä. Kuva: Vesa Anttila"Ajelin tuttua metsätietä. Se on paikka, jossa suu väkisinkin nousee hymyyn ja mieli rauhoittuu. Täällä olen kulkenut lapsesta lähtien", Vesa Anttila aloittaa kirjoituksensa, joka sijoittuu toukokuuhun 2015.
Anttila oli töiden jälkeen menossa kosteikolle viemään jyviä metsän eläimille. Askareet hoidettuaan hän päätti käydä katsomassa vieressä virtaavaa isoa kanavaa, Viito-ojaa, jossa 50-luvulla jopa uitettiin puita.
"Rantaan päästyäni totesin kanavan olevan tulvakorkeudessa. Katsoin alavirtaan, ja hämmästykseni oli suuri, kun huomasin virtaan kaatuneen kuusennäreen varassa jonkun eläimen. Pieni hirvenvasa!"
"Hetken aikaa olin ihmeissäni ja mietin, miten tuo pieni otus saadaan kuivalle maalle. Vasa yritti nousta ylös mutta lipesi aina takaisin. Näytti siltä, että sen voimat alkoivat ehtyä."
Anttila laskeutui ojaan, kahlasi hirvenvasan luokse ja työnsi sen ojanpenkalle.
"Otin vasan syliin ja kannoin sen kauemmas ojasta. Vasa katseli minua ja ynisi hiljaa. Laskin sen maahan noin 30 metrin päähän ojasta ja mietin, mitä seuraavaksi. Juttelin vasalle, josko sen emä tästä löytäisi ja tulisi hakemaan. Jospa emä ei olisi kovin kaukana. Hetken tuumailtuani jätin vasan näkyvälle paikalle ja lähdin poispäin", Anttila kirjoittaa.
Miten vasalle kävi? Lue koko kertomus Aarteen sivuilta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
