UUTISTAUSTA Investointivaje Saksan talouden pääongelma

Euroopan unionin komissio päätti viime viikolla tutkia, aiheuttavatko Saksan ulkomaankaupan jättisuuret ylijäämät vahinkoa koko Euroopalle.

EU:n suosituksen mukaan jäsenmaan vaihtotaseen ylijäämä ei saisi ylittää kuutta prosenttia bruttokansantuotteesta. Saksan ulkomaankauppa on viime vuosina ollut 6,5 prosenttia ja tämän vuoden alussa 7,2 prosenttia plussalla.

Myös Yhdysvaltain valtiovarainministeriö ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat syyttäneet Saksan vientiylivoimaa siitä, että sen aiheuttama talouden epätasapaino hidastaa Euroopan talouden toipumista ja pahentaa velkamaiden kriisiä.

Meneekö logiikka ihan suoraan niin, että Saksan suuret ulkomaankaupan ylijäämät kostautuvat toisten euroalueen maiden alijääminä?

Vuonna 2007 Saksan ulkomaankauppa oli 195 miljardia euroa plussalla. Vuonna 2012 ylijäämä oli edelleen 188 miljardia. Samassa ajanjaksossa on Saksan ulkomaankaupan rakenne kuitenkin muuttunut merkittävästi.

Euroopan taloustutkimuskeskuksen (ZEW) mukaan Saksan vienti toisiin EU:n jäsenmaihin on viidessä vuodessa pudonnut kolmanneksen pienemmäksi, eli 173 miljardista 114 miljardiin euroon.

Samaan aikaan on muista EU-maista Saksaan menevä tuonti pysynyt likipitäen ennallaan. Saksa on jo itse vähentänyt sisämarkkinoiden epätasapainoa.

Jo vuonna 2010 Ranskan silloinen valtiovarainministeri, nykyinen IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde vaati, että Saksan pitää korottaa palkkoja. Näin Saksan kotimarkkinakysyntä kasvaa, maan kilpailukyky heikkenee ja muiden euromaiden vienti kohenee.

Todellisuudessa Saksan kilpailukykyä heikentävät toimet eivät lisää muiden euromaiden vientiä vaan kasvattavat Kiinan, Yhdysvaltojen, Japanin ja Korean markkinaosuuksia kansainvälisessä kaupassa.

Taloustutkimuskeskus DIW on laskenut, että vain kaksi prosenttia Saksan ulkomaankaupan ylijäämästä kohdistuu toisiin euromaihin. Vieläkin pienempi osuus ylijäämästä menee ylivelkaantuneisiin kriisimaihin, koska niiden kysyntä on heikentynyt merkittävästi.

Saksalaisista vientituotteista 40 prosenttia perustuu alihankintana teetettyihin puolivalmisteisiin, joita saksalaisyritykset tuovat paljolti toisista EU-maista. Näin Saksan viennin heikentäminen koituu myös muun Euroopan vahingoksi.

Toki Saksan korostetun vientiorientoitunut talous sisältää myös rakenteellisia ongelmia.

Saksa kärsii alimitoitetuista investoinneista – niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla.

Liittotasavallan liikenneverkosto on surkeassa kunnossa. Siltojen, teiden ja vesiväylien kunnostamiseen on vuodesta 2003 lähtien investoitu niiden laskennallisia poistoja vähemmän.

Liian vähäiset investoinnit alentavat saksalaisen teollisuuden ja palvelualojen tuottavuutta kolmella prosentilla bruttokansantuotteesta, arvioi DIW. Tämä merkitsee 80 miljardin euron jarrua talouskasvulle, työllisyydelle ja palkoille. Tämä investointivaje on se varsinainen Saksan kansantalouden ja myös vaihtotaseen tasapainon pääongelma.

Avaa artikkelin PDF