Vilkkaiden teiden pientareetniitetään kaksi kertaa kesässä
Niitetty tienvarsi ei pääse pusikoitumaan. Kankaanpää Jaana Kuva: Viestilehtien arkisto”Liikenneturvallisuus määrää niitto-ohjelman aikataulut”, Etelä-Pohjanmaan elykeskuksen liikenne ja infrasturktuurin aluevastaava Jaakko Huhtala sanoo.
Niitot herättävät keskustelua joka kesä, samalla tavalla kuin teiden auraus ja liukkaudentorjunta talvella.
Valta- ja kantateiden pientareet sekä niiden rampit niitetään kaksi kertaa kasvukaudessa. Tänä vuonna Etelä-Pohjanmaalla on ensimmäistä niittoa myöhästetty viikosta kahteen, piennarkasvitkin ovat myöhässä.
Ensimmäinen niittokierros saatiin tänä vuonna tehdyksi kesäkuun loppuun mennessä. Tavallisesti se on tehty juhannukseen mennessä.
Toinen niitto tehdään heinäkuun puolivälin ja elokuun lopun välisenä aikana.
Alemman hoitoluokan teiden eli yhdysteiden ja seututeiden pientareet niitetään kerran kesässä. Näidenkin teiden osuudet, joihin liittyy kevyen liikenteen väylä, niitetään kahdesti kesässä.
Huhtalan mukaan tänä kesänä erityisesti koiranputki on kasvanut hurjasti. Risteyksissä ja kaarteissa koiranputket estävät näkyvyyttä, ellei niitä niitetä ajallaan.
Ähtäriläinen viljelijä Arto Isomäki paheksuu elokuisia niittoja. Hänen mielestään silloin valvatin ja ohdakkeen siemenet pöllyävät pientareilta pelloille.
Isomäki toivoo, että kerran kesässä niitettävät kohteet käsiteltäisiin ennen kuin rikkakasvien siemenet kypsyvät.
Huhtalalla on viljatila Lapualla. Hän myöntää, että ohdakkeen ja valvatin siemeniä voi myöhäisemmässä niitossa irrota. Ne kuitenkin ohjautuvat muun murskatun kasvijätteen seassa sänkeen.
Suurempi ongelma Huhtalan mukaan on käsittelemätön ulkoluiska. Sieltä rikkakasvien siementä riittää luontaisesti levittäytymään.
Niittoaikataulu on kalustosta kiinni. Etelä-Pohjanmaan elyn liikenteen ja infran toiminta-alue kattaa Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnat.
Toiminta-alue on jaettu yhdeksään alueurakkaan. Viittä hoitaa Destia, kolmea YIT. Vetelin seuduilla urakoi Pahkakangas Oy.
Niitot pyritään tekemään öisin, jolloin liikenne on hiljaisimmillaan. Silloin on yleensä myös tyyntä, jolloin rikkakasvien siementen ei pitäisi kauaksi levitä.
Jotkut liikenteenjakajat ja kiveykset taajamissa käsitellään glyfosaatilla. Haja-asutusalueilla torjunta-aineita ei käytetä edes vesakoissa, Huhtala selvittää.
Tiealueilta vesakot niitetään suunnilleen joka kolmas vuosi. Pahimmissa paikoissa vesakontorjunta on tehtävä joka vuosi.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
