Suomi pitää parhaana vaihtoehtona pysyvää talviaikaa – kellojen siirtely loppuisi aikaisintaan 2021

EU:n suunnitelmien mukaan kellojen siirtelystä luovuttaisiin aikaisintaan 2021. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN 

Aikavyöhykkeiden venkslaamisen jälkeen Suomi voisi jatkossa olla samassa ajassa muun muassa Ruotsin ja Tanskan kanssa. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan asiasta on käyty keskusteluja naapurimaiden kanssa.

"Tällä hetkellä näyttää siltä, että se voisi olla mahdollista, kun Suomen kanta on normaaliaika. Siitä olisi etuja elinkeinoelämälle, liikenteelle ja muille tällaisille asioille", Berner kertoo STT:lle.

Suomi pitää parhaimpana vaihtoehtona pysyväksi ajaksi normaali- eli talviaikaa, joka on perusajasta (UTC) 2 tuntia edellä. EU-ministerivaliokunta käsitteli asiaa kokouksessaan tänään.

Alustavasta aikavyöhykevalinnasta huolimatta Suomi ei kuitenkaan sulje pois jonkin muun aikavyöhykkeen valintaa, jos kantaa on neuvottelujen edetessä arvioitava uudelleen.

"Tämä ei ole kiveen hakattu kanta. Voimme sopeuttaa kantaamme sen mukaan, miten naapurimaidemme ja EU:n lopulliset päätökset etenevät. Jos näyttää siltä, että Suomi jäisi omaan, erilliseen aikavyöhykkeeseensä, muutamme kantaa", Berner sanoo.

Bernerin mukaan talviajan valinta aikavyöhykkeeksi perustuu laajaan harkintaan.

"Se (talviaika) on ollut kansalaiskyselyiden ja asiantuntijoiden enemmistön kanta. Siihen vaikuttivat ennen kaikkea terveysnäkökulmat ja myös se, miten sovitamme kantojamme yhteen naapuriemme kanssa, Berner kertoo.

Pysyvässä talviajassa illat olisivat nykyistä hämärämpiä maaliskuun lopulta lokakuun lopulle, mikä ehkäisisi unirytmin ja unen häiriöitä.

Pysyvää talviaikaa voidaan ministeriön tiedotteen mukaan pitää parempana myös arvopaperimarkkinoiden toimivuuden kannalta, sillä mahdollisimman pieni aikaero muun Euroopan kanssa edistäisi liikesuhteiden hoitamista. Pysyvällä kesäajalla puolestaan katsottaisiin olevan myönteinen vaikutus liikenneturvallisuuteen ja ilta-aikaan ajoittuvan liikunnan harrastamiseen.

Suomen kanta komission ehdotukseen on valmisteltu valtioneuvostossa, ja sitä on käsitelty EU-lainsäädännön valmistelua tukevissa jaostoissa.

Suomen pysyvä aika voidaan valita vasta sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat päättäneet kesäaikajärjestelmän lopettamisesta.

Bernerin mukaan asian edistämisestä alkaa olla EU-tasolla selkeä yksimielisyys.

"Kyllä tähän ollaan menossa. Itävalta omalla EU-puheenjohtajuuskaudellaan teki neljät erilaiset kartat siitä, miltä voisi näyttää, jos eri maat tekevät erilaisia päätöksiä. Tavoitehan on se, ettei Euroopassa olisi liian montaa aikavyöhykettä, vaan niitä päinvastoin päästäisiin tässä yhteydessä myös tiivistämään.

EU:n suunnitelmien mukaan kellojen siirtelystä luovuttaisiin koko EU:ssa aikaisintaan 2021. Lopullisesti Suomen pysyvästä ajasta päättää eduskunta direktiivin täytäntöönpanolain hyväksymisen yhteydessä.