EU vapauttaisi viljelijät virallisten valvontojen maksuista
Valmisteilla oleva EU-asetus voi vapauttaa valtaosan viljelijöistä EU:n määräämien virallisten valvontojen maksuista. Vapautus koskee viljelijöiden lisäksi muitakin yrityksiä, jotka täyttävät EU:n mikroyrityksen määritelmän.
Mikroyrityksissä on enintään 10 työntekijää ja niiden vuotuinen liikevaihto on alle kaksi miljoonaa euroa.
Suomalaisia virkamiehiä valvontamaksujen poistaminen huolestuttaa.
”Suomessa valvonnat on rahoitettu pitkälti niistä perittävillä maksuilla. Koska valvottavista yrityksistä 80–90 prosenttia täyttää mikroyrityksen kriteerit, niiden vapauttaminen maksuista vesittäisi valvontojen rahoituksen”, toteaa eläinlääkintöneuvos Leena Räsänen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Virallisilla valvonnoilla tarkoitetaan Räsäsen mukaan sellaista valvontaa, jossa esimerkiksi tarkastetaan lainsäädännön vaatimusten täyttäminen yrityksessä tai joka on edellytyksenä yrityksen toiminnan käynnistämiselle tai jatkamiselle.
Tällaisia ovat esimerkiksi luomuvalvonnat, avomaa- tai perunaviljelyksille tehtävät viljelytarkastukset sekä siemenviljelystarkastus.
Maatilojen lisäksi virallisia valvontoja tehdään esimerkiksi elintarvikeyrityksissä. Niistäkin suuri osa on mikroyrityksiä.
Myös kunnissa maksuvapautukseen suhtaudutaan huolestuneesti.
”Kunnat ovat olleet aika varovaisia perimään maksua valvonnoista, joten niitä tehdään nykyäänkin paljon kuntien kustannuksella”, kertoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Tarja Hartikainen.
Siitä huolimatta valvontamaksuja on peritty kunnissa vuosittain parin miljoonan euron arvosta.
Jos 90 prosenttia yrityksistä vapautettaisiin valvontamaksuista, paineet valvontavastuun siirtämisestä kunnilta valtiolle kasvaisivat merkittävästi, Hartikainen korostaa.
Maatalouden ja elintarvikeketjun virallisia valvontoja tekevät kuntien lisäksi myös elykeskukset, aluehallintovirastot sekä elintarviketurvallisuusvirasto Evira.
Leena Räsänen ei osaa sanoa tarkkaa summaa, kuinka suuren loven valvontojen rahoitukseen maksuvapautus aiheuttaisi. Selvää kuitenkin on, että kyse on miljoonista, ehkä jopa kymmenistä miljoonista euroista.
Vaikka yksittäisen yrittäjän näkökulmasta ajatus maksujen poistumisesta tuntuisi houkuttelevalta, Räsänen kehottaa ottamaan huomioon kokonaisuuden.
”Jostain rahat valvontoihin on otettava.”
Käytännössä Suomi joutuisi rahoittamaan valvonnat valtion tai kuntien budjetista. Olisiko se sitten veroina kerättävää rahaa vai otettaisiinko se pois jostain muualta, sitä on Räsäsen mukaan mahdotonta arvioida.
”Sitä paitsi viranomaisille aiheutuisi pahimmassa tapauksessa lisätöitä siitä, että jouduttaisiin arvioimaan yritysten kokoa ja sitä, ovatko ne oikeutettuja maksuvapautukseen.”
Voisi olla myös riski, että mikroyrityksille annettava vapautus houkuttaisi suurempia yrityksiä pilkkomaan toimintojaan pienemmiksi, mikroyrityksen määritelmän täyttäviksi yrityksiksi.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
