Tutkimus: Sanomalehdet jyräävät luotettavimpana mediana – sosiaaliseen mediaan, tubettajiin ja blogeihin luotetaan niukasti

Tutkimuksessa kysyttiin ensimmäistä kertaa, mitkä mediat ovat asiantuntevia ja laadukkaita. Myös näissä ominaisuuksissa painetut tai digitaaliset sanomalehdet ottivat ykkössijan. Arkistokuva. Kuva: Juho Leskinen

Kolme neljästä suomalaisesta ja lähes yhdeksän kymmenestä nuoresta aikuisesta pitää painettuja tai digitaalisia sanomalehtiä luotettavina. Suomalaisten mielestä sanomalehdet ovat myös asiantuntevimpia ja laadukkaimpia medioita, ilmenee IRO Researchin elokuussa tekemästä Tuhat suomalaista -tutkimuksesta.

Nuorista aikuisista (18–24-vuotiaat) 88 prosenttia pitää painettuja tai digitaalisia sanomalehtiä luotettavina. Toiseksi sijoittuvaan televisioon luotettavuuden liittää vain 35 prosenttia nuorista aikuisista. Ero sanomalehtien eduksi on huimat 53 prosenttiyksikköä. Sanomalehtien johtoasema on yhtä vahva kuin vuotta aiemmin.

Koko aikuisväestöstä kolme neljästä (75 %) luottaa painettuihin tai digitaalisiin sanomalehtiin. Seuraavaksi eniten luotetaan tv-kanaviin tai niiden verkkopalveluihin (62 %) ja radiokanaviin tai niiden verkkopalveluihin (46 %).

Googleen, verkossa oleviin uutisportaaleihin, sosiaaliseen mediaan, tubettajiin ja blogeihin luotettavuuden liittää vain 1–7 prosenttia suomalaisista.

Tutkimuksessa kysyttiin ensimmäistä kertaa, mitkä mediat ovat asiantuntevia ja laadukkaita. Myös näissä ominaisuuksissa painetut tai digitaaliset sanomalehdet ottivat ykkössijan. Suomalaisista 69 prosenttia pitää sanomalehtiä asiantuntevina, ja yhtä moni arvioi painetut tai digitaaliset sanomalehdet myös laadukkaiksi. Toiseksi tulivat tv-kanavat ja niiden verkkopalvelut (63 % ja 64 %) ja kolmanneksi radiokanavat tai niiden verkkopalvelut (44 % ja 44 %).

Nuorista aikuisista neljä viidestä (78 %) pitää painettuja tai digitaalisia sanomalehtiä laadukkaina ja kaksi kolmesta (64 %) asiantuntevina. Näissä ominaisuuksissa ero toiseksi tulleeseen televisioon oli huomattava.

Sanomalehtien vahva asema luotettavuudessa ja asiantuntevuudessa on erityisen merkityksellistä, koska juuri nämä ominaisuudet ovat suomalaisten mielestä uutis- ja ajankohtaismedian tärkeimmät ominaisuudet. Luotettavuutta pitää tärkeimpänä yhdeksän kymmenestä (89 %) ja asiantuntevuutta neljä viidestä (80 %) suomalaisesta.

Vain 3–7 prosenttia suomalaisista liittää asiantuntevuuden ja laadukkuuden Googleen, verkon uutisportaaleihin, sosiaaliseen mediaan, tubettajiin ja blogeihin.

”Entistä taidokkaampien keinojen käyttö harhaanjohtavan ja valheellisen tiedon levittämiseen kasvattaa mahdollisuutta kenen tahansa erehdyttämiseen siitä, mikä on totta. Journalismin periaatteisiin ja tosiasioiden varmistamiseen sitoutuneella uutismedialla on luottamukseen vahva perusta, ja luotettavuuden suomalaiset ovat myös hienosti tunnistaneet. Sanomalehtien sijoittuminen ykköseksi myös asiantuntevuudessa ja laadukkuudessa vahvisti tulosta, ovathan nämä osatekijöitä, joilla pitkäaikainen luottamus syntyy”, iloitsee Uutismedian liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen.

Suomalaisilta kysyttiin myös, mistä he saavat luotettavinta tietoa koronan vaikutuksista yhteiskuntaan ja omaan elämäänsä. Luotettavinta tietoa näistä jakoi televisio (60 %), toisena sanomalehdet (54 %) ja kolmantena viranomaiset (44 %). Näiden tiedonlähteiden luotettavuus koronauutisoinnissa on säilynyt jokseenkin samana kuin vuotta aiemmin.

Lisäksi tutkimuksessa kysyttiin, mistä suomalaiset kokevat saavansa luotettavinta tietoa koronarokotusten merkityksestä ja vaikutuksista. Ykköseksi nousivat painetut tai digitaaliset sanomalehdet (52 %) ja toisen sijan jakoivat televisio (50 %) ja viranomaiset (50 %).

Googlesta, verkon uutisportaaleista, sosiaalisesta mediasta, tubettajilta tai blogeista koronaan liittyvää luotettavinta tietoa suomalaisista koki saavansa vain 1–8 prosenttia suomalaisista. Taso jäi näin alhaiseksi sekä yleisemmässä koronaan liittyvässä tiedossa että rokotusten merkityksessä ja vaikutuksissa.

Neljä viidestä suomalaisesta (78 %) pitää sanomalehtien toimintaa yhteiskunnallisten asioiden ja demokratian edistäjänä merkityksellisenä, joka kolmas jopa erittäin merkityksellisenä. Yhtä moni (78 %) pitää sanomalehtien toimintaa paikallisten asioiden edistäjänä merkityksellisenä.

Myös nuorista aikuisista useampi kuin kaksi kolmesta (71 %) pitää sanomalehtiä merkittävinä yhteiskunnallisten asioiden ja demokratian edistäjinä, ja lähes yhtä moni (64 %) paikallisuudelle merkittävänä tekijänä.