Metsäyrittäjä osti kuusikon – sai heinää, vattua ja pajua
”Tässä olisi tarvittu glyfosaattia heinän torjuntaan”, sanoo metsäntutkija Pertti Harstela (vas.) metsäyrittäjä Elias Lähdesmäelle. pentti vänskä Kuva: Viestilehtien arkistoNILSIÄ (MT)
Metsäyrittäjä Elias Lähdesmäki katselee tieltä poikansa Fransin ja metsäntutkija-evp. Pertti Harstelan kanssa parin hehtaarin rehevää notkoa. Kuloutuneen heinä-, angervo- ja vattukasvuston seasta näkyy muutama orpo kuusen taimi. Paju ottaa jo osaansa.
Lähdesmäet ostivat metsätilan vuonna 2003. Tilalle hakattiin 15 hehtaaria uudistuskuviota. Viljava maa pitää saada tuottamaan hyvin kuusta, oli ajatus.
Mutta nyt miehet työntyvät olkapäitä hipovaan kasvustoon. Elias Lähdesmäki etsii tanakan kepin avulla taimia. Löytääkin jokusen, tuosta ei tule puuta enää, tuo voisi elpyä, jos heinä torjuttaisiin.
”Tämän on heinä kietonut niin, että latva on poikki”, Ilmajoella lapsuusvuosinaan metsäoppeja saanut yrittäjä suree.
Lähdesmäet sopivat Metsänhoitoyhdistys (mhy) Koillis-Savon kanssa kirjallisesti 28.6.2006, että kuusen paakkuistutuksen tuloksena alueella on viiden vuoden kuluttua kasvatuskelpoinen taimikko. Lähdesmäki maksoi sopimuksesta kohta istutustyön jälkeen metsänhoitoyhdistykselle 1 280 euroa + alvin hehtaarilta.
Sopimus määritti, että kasvatuskelpoisia havupuita tulee olla vähintään 1 800 hehtaarilla, niistä ”hyvät kehitysedellytykset omaavia istutustaimia vähintään 1 600 hehtaarilla.” Taimikon tarkkailu ja jälkihoito sovittiin mhy:n työksi.
”Yksi syy sopimukseen oli, etten tuolloin vielä luottanut omiin kykyihini näin vaativassa ja isossa uudistamiskohteessa ”, Elias Lähdesmäki sanoo.
Rehevä peltonotko oli istutettu edellisen omistajan aikana rauduskoivulle noin 40 vuotta sitten. Ainoatakaan tukkia ei harvasta metsästä saatu.
Lähdesmäki tarkasti mhy:n ojitusmätästämän ja istuttaman alueen Harstelan kanssa toukokuussa 2008. Alku oli hyvä, taimia oli hehtaarilla pikemminkin 2 000 kuin 1 800.
”Maksoin yli 2 500 euroa tästä kuviosta viisi vuotta sitten mhy:lle. Olisin saanut sijoitukselleni muualta tuottoa. Nyt ei tule pääomalle korkoa eikä työlle palkkaa ja pääomakin on menetetty, ellei mhy pian korjaa vahinkoa”, Lähdesmäki tuohtuu.
Aukolta löytyy harvakseltaan taimia, jotka voisi vielä pelastaa roskakasvuston perkauksella. Täydennysistutus ei onnistu, sillä turkin tiuhan heinän juuristokilpailu ei jätä kuusille toivoa.
Lähdesmäki kertoo muistuttaneensa mhy:tä sopimuksesta säännöllisesti huhtikuusta 2009 lähtien. Kaiken kerrottiin olevan kunnossa. Hänelle oli todettu, että taimikko on nyt mhy:n vastuulla, joten metsänomistajan ei itse pidä siellä ryhtyä hoitotöihin.
Yrittäjän ja mhy:n sopimuksen muillakin kuvioilla on heinäntorjunnassa ja vesojen perkauksessa puutteita.
Lähdesmäki on palkannut metsätalousinsinöörin arvioimaan taimikoiden kunnon, hoitotarpeet ja kustannukset sekä mittaamaan taimitiheydet. Jatko on auki. Kyseessä voi olla sopimusrikko, joka johtaa vahingonkorvausvaatimukseen, ellei mhy pian korjaa laiminlyöntejä.
Seikkaperäisesti vastuut ja-
kava sopimus on yksiselitteinen. Yrittäjällä on laaja metsävakuutus, joka korvaisi myyrä- tai hirvituhot, mutta nyt nelijalkaisia ei päästä syyttämään.
JUHA AALTOILA
Maksoin yli 2 500 euroa tästä kuviosta
viisi vuotta sitten mhy:lle. Olisin saanut sijoitukselleni muualta tuottoa. «
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
