Selvitys tyrmää perintöverosta luopumisen – taloustieteilijöillä on laaja yksimielisyys siitä, että se olisi kansantaloudelle huono ratkaisu

Selvitys tyrmää perintöverosta luopumisen – taloustieteilijöillä on laaja yksimielisyys siitä, että se olisi kansantaloudelle huono ratkaisu Kuva: Jussi Nukari

Perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla ei olisi kansantalouden näkökulmasta perusteltua, kertoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) selvitys.

VATT teki selvityksen valtiovarainministeriön tilaamana. Petteri Orpon (kok.) hallituksen hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan perintöveron korvaamista luovutusvoittoverolla selvitetään.

VATT:n selvitystyöryhmä ei löytänyt perintöverosta luopumiselle taloustieteellisiä perusteita.

”Muutos ei kiihdyttäisi talouskasvua merkittävällä tavalla. Perintöverotus ei vaikuta paljoa ihmisten käyttäytymiseen, joten dynaamisten vaikutusten ei voida olettaa korvaavan verotulojen laskua, joka perintöveron poistosta aiheutuisi. Arviomme mukaan verotulot vähenisivät vuositasolla vähintään 300–400 miljoonaa euroa, ja nykyiseen luovutusvoittoveromalliin siirryttäessä jopa huomattavasti enemmän, kertoi selvitystyöryhmää vetänyt johtava tutkija”, tutkimusohjaaja Tuomas Matikka tiedotteessa.

Perintövero on ollut viime aikoina paljon esillä julkisuudessa, sillä helmikuun lopussa työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtajan Risto Murron johtama kasvutyöryhmä esitti raportissaan yhtenä toimena perintöverosta luopumista ja sen korvaamista luovutusvoittoverolla. Murron työryhmään kuulunut taloustieteilijä Mika Maliranta tosin jätti asiasta eriävän mielipiteen ja sanoi, että perintöverosta luopuminen ei edistäisi talouskasvua.

Murron ryhmä koostui Malirannan ohella pääasiassa yritysjohtajista.

Mahdollisia verotoimia käsitellään hallituksen puoliväliriihessä myöhemmin tässä kuussa. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on sanonut suosivansa itse tuloveron alentamista perintöveron poistamisen sijaan.

Matikka ei osaa arvioida, miten perintöverosta luopuminen pääsi mukaan Murron työryhmän ehdotuksiin.

”Taloustieteilijät eivät välttämättä ole kaikista asioista aina samaa mieltä, mutta nimenomaan tästä on aika iso konsensus. Jos meillä monista muista veroista voi olla ihan perustellusti eriäviä mielipiteitä, tässä on aika yhtenäinen linja, että tämä on hyvä tapa kerätä verotuloja”, Matikka sanoo STT:lle.

Hän huomauttaa, että Murron ryhmä esitti yhtenä vaihtoehtona myös perintöveron uudistamisen niin, että yritykset huomioitaisiin paremmin.

Miksi perintöverosta luopuminen sitten nousee jatkuvasti julkiseen keskusteluun, vaikka asiantuntijoiden näkemys on varsin yhtenäinen? Matikan mukaan perintövero on puhuttanut niin pitkään kuin hän on tutkimusympyröissä pyörinyt.

”Eikä tämä koske pelkästään Suomea. Eikä pelkästään ehkä perinnöt, vaan myös koko tämä varallisuuden verottaminen on sellainen asia mistä vaikka Yhdysvalloissa on keskusteltu tosi aktiivisesti viime vuosina. Se on sellainen asia mikä tuntuu poliitikkoja ja kansalaisia kiinnostavan, ja yleensä herättää myös aika voimakkaita mielipiteitä.”

Perintövero on yleensä kansalaiskyselyissä epäsuosittu vero. VATT:n raportista selviää, että suuri osa suomalaisista saa perintöä jossain vaiheessa elämäänsä. Valtaosa perinnöistä jää kuitenkin alle 20  000 euron verovapaan rajan, ja alle 40 prosenttiin perinnöistä kohdistui perintövero.

Perintöverosta luopumista perustellaan usein perheyritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyvillä haasteilla. VATT:n selvitys huomauttaa, että yritysvarallisuutta koskevat perintö- ja lahjaverot muodostavat vain noin 15 prosenttia verojen tuotosta, joten perintöveron poistaminen kohdistuisi valtaosin muuhun kuin yrityksiin.

Luovutusvoittoveron aiheuttamalla varallisuuden lukittautumisella voisi jopa olla kansantalouden kannalta haitallisia vaikutuksia yritystoimintaan. Se vähentäisi kannusteita myydä peritty yritys, vaikka uudessa omistuksessa yritys voisi toimia tehokkaammin ja kannattavammin.

VATT:n raportin mukaan koko perintöveron korvaaminen luovutusvoittojen verotuksella olisi verotuottojen kannalta kallis, huonosti yrityksiin kohdentuva ja vaikutuksiltaan epävarma keino tavoitella yritystoimintaan liittyviä dynaamisia vaikutuksia. Raportin mukaan yrityksiä koskevia perintöverosääntöjä olisi tehokkaampaa ja kohdennetumpaa uudistaa nykyisen järjestelmän sisällä, tai kohdistaa verotoimia esimerkiksi yhteisöveroon.

Perintöverotusta kritisoidaan usein myös siitä, että vero pitää maksaa myös asunnosta tai talosta, jota on esimerkiksi syrjäisen sijainnin takia lähes mahdotonta saada myydyksi lyhyessä ajassa. Raportin mukaan tätäkin haastetta voidaan pyrkiä lieventämään nykyisen perintöverojärjestelmän sisällä.

Asunto- ja kiinteistöomaisuus muodostaa noin 40 prosenttia kaikesta Suomessa perityn tai lahjoitetun varallisuuden arvosta.

Selvitys vertaili Suomen järjestelmää muiden kehittyneiden teollisuusmaiden perintöverotukseen. Suomen perintövero on kansainvälisessä vertailussa suhteellisen kireä.

Matikka kehittäisi perintöveroa esimerkiksi niin, että omistusasuntojen kohdalla annettaisiin määräajaksi enemmän poikkeuksia perintöveron maksamiseen.

”Monissa maissa on tähän liittyviä poikkeuksia. Jos hyvin pitkälle mennään, joissain maissa ovat tällaiset perijän asumat omistusasunnot olleet verosta vapaita. Ehkä tällainen että jos siinä pystyisi tietyllä tavalla sitomaan sen enemmän siihen myyntiin, esimerkiksi joksikin määräajaksi, se voisi helpottaa näitä ongelmia sen maksamisen kanssa verrattuna nykyjärjestelmään.”

Vielä yksi seikka jolla perintöverosta luopumista usein perustellaan, on se että se saisi hyvin rikkaat ihmiset pysymään Suomessa tai palaamaan Suomeen, sen sijaan että he muuttaisivat ulkomaille alhaisemman verotuksen perässä. Usein esiin nostetaan Ruotsi, joka luopui perintöverosta vuonna 2004, ja johon monimiljonääri Björn Wahlroos aikoinaan siirsi kirjansa Suomesta.

Matikan mukaan tutkimuskirjallisuus kertoo, että verotuksen vaikutukset muuttopäätöksiin ovat varsin pieniä. Eräs tutkimus vertaili Ruotsin ja Tanskan varallisuusverotuksen eroja ja vaikutuksia.

”Tanskassa on vielä perintövero käytössä, itse asiassa kireämpi kuin Suomessa. Sillä ei ole havaittu kovinkaan merkittäviä vaikutuksia siihen, miten esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan välillä muuttoliikettä tapahtuu. Kyse on aika helposta muutosta, kun voi ajaa vain sillan yli toiseen maahan”, Matikka sanoo.

Kyseisessä tutkimuksessa ei myöskään havaittu, että lähtijöillä olisi negatiivisia vaikutuksia jättämänsä maan tai alueen tuottavuudelle tai investoinneille.

”Voi olla että tällaisia yksittäisiä henkilöitä toki on, mutta kun puhutaan talouden isoista mittareista, ne eivät värähdä oikeastaan mihinkään suuntaan”, Matikka kertoo.

”Jos puhutaan satojen miljoonien verotulovaikutuksista, niiden käyttäytymismuutosten pitäisi olla tosi isoja, että ne merkittävällä tavalla tätä kompensoisivat.”

Selvityksen mukaan luovutusvoittovero tarjoaa perintöverotusta enemmän mahdollisuuksia verosuunnitteluun, mikä voisi kasvattaa muutoksen vaikutusta verotulojen pienenemiseen.

Luovutusvoittoveroa maksetaan vain, jos peritty omaisuus myydään eteenpäin, ja vain hankintamenon ja myyntihinnan välisestä erotuksesta. Tämä kannustaa esimerkiksi myymään omistusasunnon luovutusvoittoverottomasti ennen kuolemaa.

Luovutusvoittoverotukseen siirtymisen vaikutukset ovat vahvasti sidoksissa siihen, minkälaista omaisuutta henkilöt perivät, koska esimerkiksi rahavarojen perimisestä ei menisi veroa. Sekin kannustaa verosuunnitteluun.

Raportti huomauttaa, että perintövero kohdentuu eniten kaikkein suurituloisimpiin ja varakkaimpiin, joten perintöverolla voidaan tehokkaasti toteuttaa verotuksen tulonjakotavoitteita.

Perinnöt kasautuvat vahvasti suurituloisille suomalaisille. Suurituloisimmalla prosentilla suomalaisista keskimääräinen perintö on 350  000 euroa.

VATT:n tutkijaryhmä käytti aineistona väestötason tietoja perintö- ja lahjaveropäätöksistä vuosilta 2017–2022.