Paineet perintö- ja lahjaverojen poistamiseen ovat kovat

Vaasan yliopiston kunniatohtoriksi viime viikolla vihitty Jacob Wallenberg muistutti, että vuonna 2008 EU:n ja Yhdysvaltojen taloudet olivat samankokoisia. Vuonna 2023 Atlantin takana talous oli jo 25 prosenttia suurempi kuin EU:n ja Britannian taloudet yhteensä. Kuva: Vaasan yliopisto

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus kokoontuu huhtikuun puolessa välissä puoliväliriiheen. Hallituksen on määrä päättää toimista, joilla Suomen kasvu saadaan vauhtiin. Riihessä sovitaan julkisen talouden suunnitelmista seuraaville neljälle vuodelle eli menokehyksestä. Kehyksen määrittämää budjetin ylärajaa ei saa ylittää.

Asiaa valmistelemaan Orpo nimitti Varman toimitusjohtajan Risto Murron johtaman Kasvuriihi-työryhmän. Se luovutti esityksensä helmikuun lopulla. Siinä oli 41 ehdotusta talouskasvun vauhdittamiseksi ja yritystoiminnan uudistamiseksi.

Talouskasvua todella tarvitaan ja töitä riittää tulevillekin hallituksille. Valtiovarainministeriön viime viikolla julkistaman ehdotuksen mukaan valtiontalouden alijäämä olisi vuosina 2026–2029 keskimäärin kahdeksan miljardia euroa vuodessa. Vuoden 2029 lopussa valtionvelan ministeriö arvioi olevan noin 216 miljardia euroa.

Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan uusien ja välttämättömien menopaineiden vuoksi valtiontalouden kehystilanne on niin tiukka, että se edellyttää jo päätettyjen säästöjen lisäksi uusista ja korvaavista säästöistä päättämistä.

Yksi laajaa julkista keskustelua herättänyt Muron työryhmän esitys on perintö- ja lahjaveron poistaminen. Ne korvattaisiin Ruotsin mallin mukaisella luovutusvoittoverolla, joka pitäisi maksaa kun perintö myydään. Arvostelijoiden mukaan se hyödyttäisi varakkaita. Niiden, joiden varallisuus on pääosin kiinni omassa asunnossa, verotus kiristyisi entisestään. Monet muistuttavat myös, että perinnön jättäjä on jo perinnöstä verot maksanut.

Perintöveron poistoa kannattavien mielestä muutos helpottaisi yrityksen sukupolvenvaihdoksia, vahvistaisi yritysten pääomia ja investointimahdollisuuksia. Näin luotaisiin uusia työpaikkoja ja sitä kautta verotuloja. Tämä puolestaan maksaisi takaisin valtion menettämät perintöverotulot.

Ruotsissa perintö-, omaisuus- ja lahjaverot poistettiin 20 vuotta sitten. Vaasassa viime viikolla vierailleen Pohjoismaiden yrityselämän vaikutusvaltaisimman miehen, ruotsalaisen Jacob Wallenbergin mielestä muutos on osoittautunut onnistuneeksi. Hän muistutti, ettei tarkastele kysymystä suomalaisesta näkökulmasta. (KL 14.3.)

Wallenberg on muun muassa sijoitusyhtiö Investorin hallituksen puheenjohtaja ja Suomen EK:ta vastaavan työnantajajärjestö Svenskt Näringslivin puheenjohtaja. Wallenbergin suku on myös suurin yksittäinen omistaja Vaasan seudulla toimivissa Wärtsilässä ja ABB:ssa. Wallenberg vihittiin viime viikolla Vaasan yliopiston kunniatohtoriksi.

Wallenbergin mukaan muutos on ollut Ruotsissa oikein hyvä, sillä se on luonut kannusteen kehittää sekä vanhaa että uutta liiketoimintaa. Hänen kokemustensa mukaan se antoi yrittäjille paremmat mahdollisuudet jäädä Ruotsiin. Ennen sitä monet muuttivat ulkomaille verosyistä. Uudistuksen jälkeen he päättivät jäädä Ruotsiin. He pystyivät kehittämään yrityksiään ja se johti työpaikkojen ja verotulojen syntymiseen. Asia ei ole yksioikoinen, koska Wallenbergin mukaan kyseessä oli monen tekijän summa.

Paineet perintöverojen poistamiseen ovat kovat. Evan Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan perintö- ja lahjaverot ovat suomalaisten eniten karsastamat verot. Yli puolet (52 %) suomalaisista alentaisi perintöveroa, kolmannes (31 %) jopa tuntuvasti. Vain 13 prosenttia suomalaisista kiristäisi perintöveroa. (Eva 27.7.2024)

Monet seikat puhuvat perintö- ja lahjaverojen poistamisen puolesta. Muutos pitää kuitenkin toteuttaa huolellisesti, etteivät pienempien perintöjen saajat joudu sen maksajiksi.

Jos taloustilanne olisi toisenlainen, nykyinen hallitus poistaisi perintö- ja lahjaverot. Nykyisessä taloustilanteessa korvaavat tulot pitäisi löytyä muualta. Vuonna 2023 valtio sai perintö- ja lahjaveroja yhteensä lähes 1,2 miljardia euroa.