Pitkän työuran koulumaailmassa tehnyt Taina Peltonen asuu maaseudun rauhassa Suonenjoella. Kuva: Petteri Kivimäki
Koulututkija puolustaa pieniä opinahjoja ‒ ”Missä on maaseudun lasten yhdenvertaisuus?”
Taina Peltonen huomauttaa, että koulujen koon jatkuva kasvu on aiheuttanut ongelmia monissa maissa.Suonenjoki
Koulututkija Taina Peltonen on pienten koulujen puolustaja. Taustalla on Iisveden koulu Suonenjoella. Kuva: Petteri KivimäkiPienten koulujen ja erityisesti maaseutukoulujen määrä on Suomessa vähentynyt dramaattisesti viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana. Suomessa oli 1 279 kyläkoulua vuonna 1990, mutta vuonna 2024 enää 286.
Koulututkija Taina Peltonen ei ihannoi suuruutta, vaan puhuu ajan hengen vastaisesti pienten koulujen puolesta.
”Pienessä koulussa on monia vahvuuksia, jotka isommassa yksikössä herkästi hukataan. Pieni yhteisö, jossa kaikki tuntevat toisensa, on suuri etu. Perinteinen kyläkoulu on kodinomainen ympäristö, jossa moniin ongelmiin on helpompi puuttua ajoissa”, Peltonen kiteyttää.
”Isossa koulussa kokonaisuus on usein hankalammin hallittavissa. Tässä kohden täytyy kuitenkin muistaa, että koulukohtaiset erot ovat suuria. Paikalliset olosuhteet ovat aina merkityksellisiä, puhuttiinpa sitten pienistä tai suurista kouluista”, Peltonen sanoo.
Kasvatustieteiden tohtori ja Oulun yliopiston vieraileva tutkija Taina Peltonen on tehnyt pitkän työuran koulumaailman parissa.
Koulututkijana ansioitunut Peltonen työskenteli 18 vuotta luokanopettajana Kiuruvedellä neljässä eri koulussa. Kärsämäellä Peltonen työskenteli yhtenäiskoulun rehtorina ja myöhemmin samanaikaisesti myös sivistysjohtajana.
”On ollut ihanaa saada tutkia sitä mitä tekee ja sitä, mikä kiinnostaa. Oma työurani on antanut vahvan pohjan kaikelle tutkimukselle, jota olen vuosien varrella tehnyt”, Peltonen toteaa.
”Pienessä koulussa on monia vahvuuksia, jotka isommassa yksikössä herkästi hukataan.”
Missä sitten kulkee pienen ja suuren koulun raja?
”Nykypäivänä sanoisin, että alle sadan oppilaan koulu on vielä pieni. Ja tuhat oppilasta on suuri. Viisisataakin on jo aika paljon”, Peltonen vastaa.
Tutkija huomauttaa, että koulujen koon jatkuva kasvu on aiheuttanut ongelmia monissa maissa.
”Esimerkiksi Kanadassahan puretaan nyt isoja kouluja ja jaetaan pienempiin yksiköihin, kun ongelmat kärjistyvät.”
Peltonen on ennättänyt työurallaan moneen suuntaan. Hän on toiminut sivistysjohtajana Nummi-Pusulassa ja Mänttä-Vilppulassa Kärsämäen lisäksi.
”Sivistysjohtajana olen johdonmukaisesti puolustanut pienempiä kouluja. Näkemykseni olen pohjannut tutkittuun tietoon siitä, millainen oppimisympäristö on lapsille optimaalinen”, Peltonen kertoo.
”Olen minäkin kahden koulun lakkauttamista esittänyt, kun toisessa oli kymmenen ja toisessa kuusitoista oppilasta. Silloinhan ne oli lakkautettava”, hän lisää.
Peltosella on kuitenkin selkeä viesti kuntataloutensa kanssa painiskeleville kunnille ja kaupungeille.
”Ikävä kyllä menot ovat monesti vain kasvaneet, kun kouluja on lakkautettu ja keskitetty oppilaita. Se ei mene läheskään aina yksi yhteen, että onkin halpaa kun lakkautat kaikki koulut.”
Koulututkija myös puolustaa alakouluikäisten lasten oikeuksia.
”Missä on maaseudun lasten yhdenvertaisuus? Eihän siitä ollenkaan puhuta. Onko se kohtuullista, että pikkuinen oppilas saattaa istua 2,5 tuntia päivässä koulukyydityksessä?”
Maaseudun lasten yhdenvertaisuudesta ei Taina Peltosen mukaan puhuta, vaikka pitäisi. Kuva: Petteri KivimäkiPienten koulujen puolustamisen ohella Peltonen pitää mielellään esillä yhdysluokkaopetuksen vahvuuksia.
”Kaikkialla puhutaan inkluusiosta, joka toteutuu luonnostaan ja parhaiten pienten koulujen yhdysluokissa. On hämmentävää, ettei suomalaisessa opettajankoulutuksessa lainkaan huomioida maaseutukouluja saati juurikaan yhdysluokkaopetusta”, Peltonen kritisoi.
Yhdysluokka on eri-ikäisistä oppilaista koostuva ryhmä. Yhdysluokan voivat muodostaa esimerkiksi 1.‒2. luokkien oppilaat taikka 3.‒6. luokkien oppilaat.
”Jos olet huonoin samanikäisten luokassa, niin yhdysluokassa asia ei olekaan noin. Eri-ikäiset lapset samassa luokassa tukevat toistensa oppimista, ja lasten itsetunto vahvistuu”, Peltonen katsoo.
Opettajien enemmistö ei ole asiassa Peltosen linjoilla.
”Monet opettajat eivät tykkää yhdysluokista. Se johtuu siitä, ettei meidän opettajankoulutuksessa ole kunnollista teoriaopetusta aiheesta eikä monella heistä lainkaan kokemusta yhdysluokista”, Peltonen kommentoi.
”Kaikkialla puhutaan inkluusiosta, joka toteutuu luonnostaan ja parhaiten pienten koulujen yhdysluokissa.”
Peltonen kiertää luennoimassa kansainvälisissä yliopistoissa. Syyskuun alussa kotonaan Suonenjoella haastateltu tutkija valmistautui lähtöön Belgradin yliopistossa järjestettävään koulutusaiheiseen konferenssiin.
Taina Peltosen yhdessä vierailevan tutkijan Risto Kilpeläisen kanssa kirjoittama artikkeli ”Training of village school teachers in Finland: Multi-grade teaching and inclusion” julkaistiin kesäkuussa arvostetussa kansainvälisessä Journal of Educational Reserch -lehdessä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
