Hallitus olisi voinut tehdä enemmänkin veronkiristyksiä, sanoo arviointineuvosto

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen politiikka ei kaikilta osin tue velkaantumisen taittamista, arvioi talouspolitiikan arviointineuvosto.  Kuva: LEHTIKUVA / Antti Aimo-Koivisto

Hallituksen politiikka ei kaikilta osin tue velkaantumisen taittamista, arvioi talouspolitiikan arviointineuvosto. Neuvosto nostaa esiin esimerkiksi viime vuonna tehdyt veropäätökset ja eläke-etuuksien jättämisen lähes kokonaan sosiaaliturvaleikkausten ulkopuolelle.

Neuvosto arvioi, että esimerkiksi eläkekarttuman poistaminen ansiosidonnaisesta työttömyysjaksosta olisi ollut monille työttömille parempi vaihtoehto kuin työttömyyskorvausten leikkaukset.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on päättänyt useista sosiaaliturvaleikkauksista, jotka ovat kohdistuneet pääosin työikäisiin.

”Tätä taustaa vasten on vaikea perustella, miksi eläkkeet, jotka muodostavat hyvin suuren osan kaikista julkisista tulonsiirroista, jätettiin uudistuksessa pitkälti leikkausten ulkopuolelle”, neuvosto toteaa vuosittaisessa arviossaan hallituksen talouspolitiikan linjasta.

Neuvosto perustettiin tammikuussa 2014 tuottamaan riippumaton arvio talouden tilasta ja harjoitetusta talouspolitiikasta.

Tehdyt veropäätökset eivät neuvoston mukaan ole kovin johdonmukaisia, sillä hallitus keventää myös työllisyyden tai investointien kannalta vähemmän haitallisia veroja. Julkisen talouden kannalta on myös ongelmallista, että veronalennusten myönteisen vaikutuksen voi odottaa näkyvän kokonaan vasta vuosien päästä.

Hallitus päätti viime keväänä, että ansiotulojen verotusta kevennetään etenkin ylimmissä tuloluokissa mutta myös keskituloisilla tästä vuodesta alkaen. Hallitus päätti myös laskea yhteisöverokantaa kahdella prosenttiyksiköllä ensi vuodesta.

Kevennyksiä perusteltiin työnteon kannustamisella, ostovoiman parantamisella ja talouskasvun vauhdittamisella. Samalla päätettiin joistakin veronkiristyksistä, mutta päätökset keventävät verotusta kokonaisuutena kuitenkin selvästi.

”Julkisen talouden kannalta olisi ollut perusteltua tehdä myös enemmän veronkiristyksiä, esimerkiksi uudistamalla listaamattomien yritysten osinkoverotusta tai karsimalla verohelpotusten muodossa annettuja yritystukia”, neuvosto katsoo.

Arviointineuvoston mukaan hallitus ei näillä näkymin saavuta julkisen talouden vahvistamista koskevia keskeisiä tavoitteitaan ennen kuin vaalikausi päättyy ensi vuonna.

Osaltaan tähän vaikuttaa jonkin verran ennakoitua heikompi suhdannekehitys. Julkisen talouden vahvistamista on vaikeuttanut myös puolustusmenojen ja julkisen velan hoitamiseen liittyvien korkomenojen kasvu.

Hallitus asetti hallitusohjelmassa tavoitteekseen, että julkisen talouden alijäämä on korkeintaan prosentin suhteessa bruttokansantuotteeseen ja että velkasuhde vakautuu vaalikauden loppuun mennessä ja kääntyy laskuun ylivaalikautisessa tarkastelussa.

Näistä tavoitteista hallitus on edelleen sitoutunut velkasuhteen vakauttamiseen. Sen saavuttamiseksi hallitus tavoittelee yhteensä lähes 10 miljardin euron suuruista sopeutusta tällä vaalikaudella, neuvosto sanoo.

Yksi keskeinen syy sille, ettei hallitus saavuta julkisen talouden vahvistamista koskevia tavoitteitaan, on neuvoston mielestä se, että osa jo hallitusohjelmaan kuuluvista sopeutustoimista on vaikutuksiltaan hyvin epävarmalla pohjalla.

”Hallitus esimerkiksi tavoittelee merkittäviä menosäästöjä hyvinvointialueiden tuottavuutta nostavilla toimilla, vaikka tällaisten parannusten realisoitumista julkisen talouden säästöiksi on käytännössä vaikea todentaa.”

Arviointineuvosto katsoo, että myös työn tarjonnan lisäämiseen tähtäävien sosiaaliturvaleikkausten ja julkisen sektorin henkilöstövähennysten myönteiset vaikutukset voivat näkyä kokonaan vasta suhdanteen selvästi vahvistuessa.

”Päätösperäiset toimet kuitenkin vahvistavat kokonaisuudessaan julkista taloutta selvästi verrattuna tilanteeseen ilman niitä”, neuvosto katsoo.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) arvioi Ylelle viime viikolla, että hallituksen päättämien meno- ja tulotoimien julkista taloutta vahvistava vaikutus näyttäisi jäävän noin 3,5 miljardiin euroon.