Jouni Sorvarin mukaan Suomessa herhiläisistä ei ole dramaattista haittaa mehiläistarhaukseen. Kuva: Markku Vuorikari
Enää herhiläispesää ei kannata yrittää itse hävittää – ”Voi käydä huonosti”
Suuren ampiaisen näköisiä otuksia pörrää yllättävissäkin paikoissa. Selvitimme vastauksia herhiläisiä koskeviin kysymyksiin.
Herhiläinen on Euroopan suurin ampiainen. Kuva: Mark Johnson / LehtikuvaHerhiläiset ovat jättimäisiä pörrääjiä, jotka voivat askarruttaa. Kysymyksiin herhiläisistä vastaa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jouni Sorvari.
Onko herhiläisiä nykyään kaikkialla Suomessa?
”Ne alkoivat ensin runsastua Kaakkois-Suomessa ja sitten jonkin verran etelärannikolla. Viime vuosina niistä on tullut havaintoja Keski-Suomesta ja Etelä-Savosta asti.”
Viihtyvätkö herhiläiset erityisesti hevosten ja karjan läheisyydessä?
”Herhiläiset käyttävät ravintonaan kärpäsiä, joten niitä voi näkyä poikkeuksellisen paljon karjan läheisyydessä. Ne eivät kuitenkaan välttämättä valitse pesäpaikkaansa sen perusteella, että missä on karjaa.”
Kuinka isoja herhiläiset ovat?
”Suomessa herhiläiset ovat ampiaisiin verrattuna huomattavasti suurempia. Ne voidaan sotkea kokonsa puolesta pensasampiaisiin, joiden kuningatar on suurin piirtein herhiläistyöläisen kokoinen.”
”Naaraspuolisen työläisherhiläinen sekä koiraspuolinen kuhnuriherhiläinen jäävät noin parin sentin kokoluokassaan jälkeen kuningatarherhiläisestä, jonka tavanomainen koko on noin 2,5 senttimetristä 3,5 senttimetriin.”
Onko herhiläisen pistos kipeämpi tai vaarallisempi kuin ampiaisilla?
”Pistos ei ole vaarallisempi, eikä välttämättä kipeämpikään. Pistoksen kivun määrä ja vaarallisuus riippuvat siitä, että mihin kohtaan herhiläinen pistää ja kuinka syvälle. Lisäksi pistokohtaan pumpattu myrkyn määrä on eräs vaikuttava tekijä.”
”Jos herhiläinen onnistuu pistämään syvälle, se voi jomottaa enemmän. Ja jos ihminen on allerginen ampiaisen pistolle, on hän myös allerginen herhiläisen pistolle.”
Onko herhiläinen aggressiivisempi kuin tavan ampiainen?
”Herhiläiset eivät ole aggressiivisempia. Ne luottavat suuremman kokonsa tuomaan pelotevaikutukseen. Ne voivat siis olla lauhkeampia kuin ampiaiset, mutta häirittynä voivat kyllä pistää.”
Voiko pesän hävittää itse?
”Aivan alkukesällä pesän voi hävittää itse, jos sen pystyy pudottamaan pussiin ja viemään pois.”
”Takarajana on juhannus, jonka jälkeen pesää ei kannata itse hävittää. Työläisiä alkaa olla silloin sen verran paljon, että voi käydä huonosti. Herhiläiset voivat päästä pistämään esimerkiksi kaulaan, jossa henkitorvi on erityisen herkkä turpoamaan piston jälkeen.”
”Alleviivaisin, että läheskään aina pesää ei tarvitse hävittää. Herhiläinen pesii vain yhden kesän aikana pari kuukautta, häviää paikalta, eikä enää pesi siinä kohtaa. Lisäksi kuningatar kuolee pesän mukana.”
”Pesää ei kannata tuhota, jos se ei ole kulkureitillä esimerkiksi siten, että herhiläiset ärsyyntyvät ovea avatessa, tärinästä tai ilmavirran muuttuessa.”
”Herhiläinen ei häiriköi ihmistä, muuta kuin häirittynä.”
Ovatko herhiläiset hyötyneet viime aikojen kuumista kesistä?
”Herhiläinen hyötyy erityisesti kesien pidentymisestä, sillä pitkään jatkuvana kesänä herhiläinen ehtii tuottamaan uusia kuningattaria.”
Miten sateinen alkukesä on vaikuttanut herhiläisiin?
”Viileä ilma hidastaa herhiläisten yksilönkehitystä. Toisaalta sade on hyvä siten, että ravintoa herhiläisille on riittävästi, sillä saalishyönteisiä on liikenteessä enemmän.
Yleisesti ottaen sopivan sateinen sää on herhiläiselle parempi kuin kuuma ja paahtava.”
Lentävätkö herhiläiset todella 22 tuntia vuorokaudessa?
”Herhiläiset lentävät tavanomaisesti pimeämmällä kuin muut ampiaiset. Lisäksi niitä saapuu erityisen useasti hyönteistutkijoiden yöllä pyydystäviin pyydyksiin.”
Mitä mahdollista haittaa herhiläiset voivat aiheuttaa sudenkorennoilla ja mehiläisille?
”Herhiläiset pyydystävät joskus sudenkorentoja, joka voi haitata sudenkorentojen lisääntymiskäyttäytymistä: ne eivät pääse parittelemaan ja munimaan.”
”Mehiläistarhaukselle herhiläisistä voi olla haittaa, sillä ne voivat innostua pyydystämään mehiläistyöläisiä. Lisäksi herhiläiset voivat jopa tunkeutua mehiläispesän sisälle.”
”Suomessa ei ole käsittääkseni dramaattista haittaa mehiläistarhaukseen.”
Mitä muuta mielenkiintoista on herhiläisissä?
”Herhiläisen luontainen pesäpaikka on ontto puu. Tämän vuoksi se saattaa pesiä muun muassa linnunpöntöissä.”
”Suomea lukuun ottamatta herhiläinen pesii pääasiassa vanhoissa tammissa, sillä niissä on lahoja onkaloita. Täällä tammi kasvaa vain rannikolla ja lounaassa. Sisämaassa herhiläiset suosivat rakennuksia pesimiseen.”
”Lisäksi tikankolot esimerkiksi haapapuissa ovat herhiläisten suosimia pesäpaikkoja luonnossa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
