Luonnonsuojeluliitto kiirehtii vesilain päivitystä vaelluskalojen pelastamiseksi – ainakin 50 vanhaa pienvesivoimalaa on vailla kalatalousvelvoitteita

Merilohen kannan elpymisestä huolimatta Simojoen lohikanta on edelleen uhanalainen. Kuvassa kalanpoikaset odottavat merkkausta seurantatutkimusta varten. Kuva: Pekka Fali

Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) vaatii oikeusministeriötä kiirehtimään hallitusohjelmassa luvattua vesilain päivitystä. Nykyisen hallituksen lainsäädäntösuunnitelmissa lakiesitys oli aiemmin ajoitettu syysistuntokaudelle 2022, mutta maanantaina julkaistusta uudesta suunnitelmasta se on pudotettu kokonaan pois.

Järjestö muistuttaa, että hallitusohjelmassa luvattiin päivittää vesilaki ulottamaan kalatalousvelvoitteet niin sanottuihin nollavelvoitelaitoksiin. Muutos mahdollistaisi vaelluskalojen kulkua parantavien lupaehtojen lisäämisen myös niiden vesivoimaloiden vesitalouslupiin, joissa ei sellaisia vielä ole.

Varsinais-Suomen ely-keskuksen vuonna 2017 teettämän selvityksen mukaan Suomessa on ainakin 50 vanhaa pienvesivoimalaa, joissa ei ole minkäänlaisia kalatalousvelvoitteita. Nykyinen vesilaki ei myöskään anna mahdollisuutta velvoittaa niitä jälkikäteen rakentamaan kalateitä.

“Oikeusministeriöllä on ollut kolme vuotta aikaa päivittää vesilakiin ne muutamat sanat, joilla laki saataisiin vastaamaan hallitusohjelman vaatimuksia. Olemme kehottaneet ministeriötä kiirehtimään lakimuutosta jo useita kertoja. Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin tulee priorisoida vesilaki ja tuoda hallituksen esitys mahdollisimman pian eduskuntaan”, vaatii SLL:n puheenjohtaja Harri Hölttä järjestön tiedotteessa.

Va. toiminnanjohtaja Tapani Veistola painottaa, ettei lakimuutos ole enää iso työ, sillä siitä on tehty oikeusministeriössä hyvä arviomuistio.

“Sidosryhmiltä kerättiin lausunnotkin jo vuonna 2019. Vesilupien ympäristösyistä tapahtuvan muuttamisen tarve on on noussut sen jälkeen myös muissa selvityksissä, kuten LupaMuutos-hankkeessa. Euroopan komissiokin on huomauttanut Suomea virtavesien suojelun parantamisen tarpeesta.”

SLL:n mukaan energiantuotannon ja säätövoiman kannalta merkityksettömien pienvoimaloiden aiheuttama vahinko vaelluskalakannoille on mittava. Esimerkiksi Suomen 60 entisestä meritaimenkannasta on jäljellä enää 12, jotka kaikki ovat erittäin uhanalaisia.

“Vesilain päivittäminen on hyvin tärkeää. Lukuisat vahingon aiheuttaneet yhtiöt eivät nyt maksa kalateitä, vaan laskun maksaa useimmiten valtio. Yhtiöiden halukkuus rakentaa vapaaehtoisesti kalateitä tai edes luovuttaa niihin vettä on usein lähes olematon”, sanoo SLL:n vanhempi asiantuntija Markku Marttinen.