Ruotsalaishanke palauttaajäteveden ravinteet kiertoon
SÖDERTÄLJE, RUOTSI (MT)
Södertäljeläisen hankkeen tuloksena syntyi kompostointilaitos, joka käsittelee 1 500 kuutiota kotitalouksien jätevettä vuodessa.
Kompostoinnin jälkeen liete levitetään paikallisen viljelijän pelloille lannoitteeksi.
”Kompostiin on turha kuljettaa vettä”, hankkeen projektijohtaja Anna Calo toteaa.
Tämän vuoksi taloissa, joista jätevettä laitokseen noudetaan, on vessalle oma viemäri ja jätevesikaivo.
Niin sanotut harmaat vedet taas menevät omaa viemäriään pitkin imeytyskenttään eivätkä päädy laitokseen.
Vessan vedet noudetaan säiliöautolla kompostointilaitokseen. Laitoksen reaktorissa jätevesi hygienisoidaan lisäämällä siihen ureaa, joka nostaa lietteen pH:n bakteerit tappavaksi. Kahden viikon käsittely tuhoaa taudinaiheuttajat.
Reaktorin jälkeen liete siirtyy varastointisäiliöön, josta se noudetaan traktorin lietevaunulla ja levitetään lannoitteeksi peltoon.
”Lannoitearvoltaan liete vastaa lehmän- tai sianlantaa. Viljelijä saa lietteen ilmaiseksi, mutta vastaa itse levityskustannuksista”, hankkeessa tuottajajärjestö LRF:n edustajana mukana ollut maanviljelijä Gösta Andersson kertoo.
Lietteen mahdollisesti sisältämien lääke- tai hormonijäämien riskiä peltomaalle Calo ja Andersson eivät pidä varsinkaan pienen mittakaavan toiminnassa suurena.
Calo toteaa, että kehitetty järjestelmä on esimerkiksi Suomessa käytettäviä viemäröintejä ja jätevedenpuhdistamoja edullisempi rakentaa.
Lisäksi hän sanoo järjestelmän olevan ympäristöystävällinen, kun ravinteet tulevat takaisin ruuantuotannon kiertoon.
Södertäljen laitos maksoi 11,5 miljoonaa kruunua, josta 7 miljoonaa oli EU:sta saatua tukea jätevesien kierrättämisen kehittämiseen. Euroissa kokonaiskustannus on noin 1,3 miljoonaa.
Jätevesien lisäksi laitoksessa voidaan käsitellä myös ruokajätteitä ja kotieläintilojen lietettä.
TUURE KIVIRANTA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
