Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • PTT löi pohjat pöytään: tänä vuonna talous kasvaa 3,7 prosenttia ja ensi vuonna 4,0 prosenttia

    Pellervon taloustutkimus arvioi suhdanne-ennusteessaan tämän ja ensi vuoden kasvun poikkeuksellisen nopeaksi.
    Asuntoaloitukset ovat olleet voimakkaassa kasvussa tämän vuoden aikana, joten asuntoinvestointeihin on odotettavissa voimakasta kasvua tämän ja ensi vuoden aikana.
    Asuntoaloitukset ovat olleet voimakkaassa kasvussa tämän vuoden aikana, joten asuntoinvestointeihin on odotettavissa voimakasta kasvua tämän ja ensi vuoden aikana. Kuva: Kari Salonen
    Kuva: Timo Filpus

    Pellervon taloustutkimus arvioi syksyn suhdanne-ennusteessaan Suomen talouden kasvavan poikkeuksellisen nopeasti koronakriisistä

    toivuttaessa: tänä vuonna 3,7 prosenttia ja ensi vuonna 4,0 prosenttia.

    PTT:n talousennuste on tähän mennessä korkein, mitä eri ennustelaitokset ja pankit ovat kuluvan syksyn aikana antaneet. Finanssiyhtiö Nordea arvioi edellisellä viikolla Suomen talouden kasvavan 3,5 prosenttia tänä vuonna, ensi vuonna 3,0 prosenttia ja tasan kaksi prosenttia vuonna 2023. Suomen Pankki ennusti kesäkuussa talouskasvuksi 3,0 prosenttia sekä tälle että vuodelle 2022. Handelsbankenin tuorein bkt-kasvuennuste on 3,5 prosenttia kuluvalle vuodelle ja OP-ryhmän 3,6 prosenttia.

    PTT:n arvion mukaan nopeakaan talouskasvu ei kuitenkaan riitä palauttamaan tuotantoa aiemmalle kasvu-uralle. Kasvua hidastavat niin meillä kuin

    maailmalla tuotannon pullonkaulat ja niukkuus osaavasta työvoimasta.

    ”Taloudessa menee hyvin, mutta vieläkin paremmin voisi mennä. Palvelujen kasvua tulee hidastamaan työvoimapula. Teollisuudessa taas pullonkaulana on muun muassa pula mikrosiruista”, sanoo PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari.

    Nopean kasvun oloissa hallitusohjelmanalkuperäinen tavoite 60 000 lisätyöllisestä lähes toteutuu. Hyvissä työllisyysluvuissa voi piillä koronakuplaa, PTT varoittaa.

    Työllisyys on kasvanut viimeisen reilun vuoden aikana erittäin nopeasti. Vuoden 2019 taso on ylitetty jo noin 40 000 työllisellä, vaikka työvoimavaltaisten palveluiden kulutus ei edes ole vielä palautunut.

    ”Työllisyyden kasvu on tullut valtaosin osa- ja määräaikaisista työsuhteista, ja kasvuun ovat todennäköisesti vaikuttaneet koronatoimet, kuten työttömyysturvan suojaosan väliaikainen korotus sekä testaukseen, jäljitykseen ja rokotusten järjestämiseen työllistyneet. Syksyllä, kun nämä toimet päättyvät, työmarkkinoilta voi poistua kymmeniätuhansia ihmisiä”, arvioi Janne Huovari.

    Suomi on velkaantunut nopeasti korona-aikana. Talouskasvun myötä paraneva työllisyys ja verotulot kuitenkin kääntävät alijäämän laskuun jo tänä vuonna. Samalla julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen laskee viime vuoden 69,5 prosentista noin 66 prosenttiin vuonna 2022.

    PTT:n arvion mukaan lievästi elvyttävä talouspolitiikka on yhä perusteltua vuonna 2021, koska Suomen tuotanto on

    edelleen potentiaalin alapuolella. Toipuminen on yhä kesken, joten finanssipolitiikan kiristämisellä ei

    ole kiire.

    Suurin riski taloudelle on hintojen nousu ja korkoyllätys.

    Kotitalouksien kulutus kasvaa nyt poikkeuksellisen nopeasti. Sitä vauhdittavat työllisyyden paraneminen, palkkojen nousu sekä korona-aikana kertyneet noin 8 miljardin euron säästöt ja patoutuneet tarpeet.

    Teollisuuden investoinnit lähtevät reippaaseen kasvuun, kun talouden epävakaus hellittää ja vientikysyntä kasvaa.

    Suomen tavaravienti on toipunut lähelle koronaa edeltänyttä tasoa, mutta palveluvienti ei ole vieläkään päässyt ylös kuopasta.

    Kansainvälisesti riskinä on, että hintojen ja palkkojen nousut alkaisivat ruokkia toinen toistaan. Tämän kierteen pysäyttämiseksi

    keskuspankkien pitäisi nostaa korkoja. Tällaista korkoyllätystä seuraisi iso korjausliike alaspäin erityisesti Yhdysvaltain osake- ja asuntomarkkinoilla.

    Syksyllä neuvotellaan palkankorotuksista liittojen ja työpaikkojen välillä. Ensi vuonna palkat nousevat Suomessa selvästi enemmän kuin on viime vuosina totuttu, jopa neljä prosenttia. Matalien korotusten jälkeen työmarkkinoilla on korotuspaineita, ja kova kysyntä sekä työvoimapula mahdollistavat niiden toteutumisen. Toisaalta kun hinnatkin nousevat, ei reaaliansioiden kasvu ole lähivuosina poikkeuksellisen nopeaa.