Jälleen laskevia kasvuennusteita Suomelle

Kuva: Kari Salonen

Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT on laskenut arviotaan Suomen talouden kehityksestä. Samansuuntaisia ennusteita on viime päivinä kuultu muiltakin tutkimuslaitoksilta.

PT ennustaa talouden kasvavan 0,9 prosenttia, kun sen aiempi arvio oli 2,1 prosenttia.

Nordea ja Kansainvälinen valuuttarahasto ovat pudottaneet ennusteensa 0,3 prosenttiin. Danske Bankin uusi arvio on 0,5 ja Pellervon taloustutkimuksen PTT:n 0,8 prosenttia.

Kaikki viisi ennustelaitosta varoittavat, että Ukrainan kriisi voi romuttaa arviot, jos kriisi johtaa kauppasotaan Venäjän ja EU:n välillä. Suorien vaikutusten lisäksi Suomeen tulisi heijastusvaikutuksia, jos talouskasvu hyytyy kriisin takia esimerkiksi Suomelle tärkeässä vientimaassa Saksassa.

”Suomi kärsisi kauppasodasta selvästi enemmän kuin EU tai euroalue keskimäärin”, PT arvioi ennusteessaan.

PT huomauttaa, että Venäjän talous on heikossa tilassa ilman Ukrainan kriisiäkin.

Venäjän talouskasvu jäi viime vuonna 1,4 prosenttiin, ja PT arvioi kasvun jäävän tänä vuonna prosenttiin. Arvio perustuu oletukseen, ettei Venäjälle aseteta voimakkaimpia kolmannen asteen pakotteita eikä Venäjä itse toimillaan tuhoa kasvun edellytyksiä.

Palkansaajien tutkimuslaitos kertoo pudottaneensa Suomen kasvuennustetta, koska kokonaistuotanto supistui loka–joulukuussa vastoin odotuksia. Myös tammikuun teollisuustuotanto ja vienti tuottivat pettymyksen.

PT:n mukaan Euroopan keskuspankin pidättyvä rahapolitiikka on yksi syy Suomen hitaaseen talouskasvuun.

Suomen talous on supistunut kaksi vuotta peräkkäin. PT:n mukaan Suomen talous seuraa tänä vuonna muuta Eurooppaa, mutta Suomen kasvu jää hitaammaksi kuin taantumasta toipuvalla euroalueella.

Ensi vuonna talouskasvun pitäisi kiihtyä jo 2,2 prosenttiin eli samaan kuin euroalueella keskimäärin.

Talouden nousu näkyy viennissä, jonka pitäisi nousta tänä vuonna 3,5 ja ensi vuonna 5,5 prosenttia. Vientiä vetää kasvuun maailmantalouden elpyminen. Talouskasvua rajoittavat kuitenkin ostovoimaa leikkaavat matalat palkankorotukset ja suhteellisen kireä talouspolitiikka.