Pohjoisessa Keski-Suomessapoliisi saisi näkyä useammin
Keski-Suomen poliisilaitoksen konstaapelit Joona Turunen (vas.) ja Teemu Lesonen valvoivat liikennettä torstaina Viitasaaren Kymönkoskella. Sami Karppinen Kuva: Viestilehtien arkistoVIITASAARI (MT)
”Useammin saisi poliisiauto näkyä”, Viitasaaren Kymönkosken kyläkauppias Mauno Närhi sanoo. Kaupan ja koulun kohdalla olevaa 50 kilometrin nopeusrajoitusta rikotaan hänen mielestään turhan usein.
”Kesäaikaan puoletkaan eivät noudata nopeusrajoitusta”, Närhi arvioi.
Muiden syiden takia Närhi ei poliiseja kaipaa, kauppaan rosvot eivät ole iskeneet. Takavuosina yksi kaljaveikko aiheutti ongelmia, joita joskus piti kutsua poliisi ratkomaan. Nyt ongelma on poistunut.
Närhen vanhat tutut poliisit ovat eläköityneet, nyt partioissa on tuntemattomia konstaapeleita.
Torstaina kaupan lähellä pitivät puhallusratsiaa vanhemmat konstaapelit Teemu Lesonen ja Joona Turunen. Pysäytettäviä tuli harvakseltaan, kaikkien tulos oli puhdas nolla.
Viitasaarelainen Juhani Junikkakin pysäytettiin ja puhallutettiin. Tulos oli nolla, mutta Lesonen kehotti kiinnittämään turvavyön.
Junikka asuu kyläkaupalta muutaman kilometrin päässä. Hänkin oli sitä mieltä, ettei poliiseja kylällä turhan usein näy.
Konstaapelit Lesonen ja Turunen hoitavat isoa tonttia. Keski-Suomessa Jyväskylästä pohjoiseen poliisiasemia on vain Äänekoskella ja Saarijärvellä.
Viitasaaren palvelupisteessä on neljä rikostutkijaa. Viiden järjestyspoliisin virkapaikka on Viitasaari.
Työvuoron aikana ajoa kertyy 200–300 kilometriä. Joskus harvoin voidaan ajaa jopa 600 kilometriä, Lesonen kertoo.
”Pihtiputaalla käydään lähes jokaisen vuoron aikana, Kinnulassa harvemmin”. Lesonen ja Turunen sanovat. Talvisin pikkupitäjissä on rauhallista.
Suomen valtaväylä nelostie työllistää paikallispoliisejakin. liikkuvan poliisin partiot tekevät pääosan liikenteen valvonnasta.
Lesosen mielestä yhteistyö Liikkuvan poliisin kanssa sujuu erinomaisesti. Tarvittaessa heiltä saa apua hälytystehtäviin.
Maakunnan rajojen ulkopuolelle keikkoja tulee eniten Pohjois-Savon Keiteleelle.
Kansalaispalautetta eli valvontapyyntöjä Lesonen ja Turunen saavat suoraan ja sähköpostitse. Yleensä ne koskevat liikenteen valvontaa.
Herastuomari Rauno Saravaara Kannonkoskelta ihmettelee, mihin veroeurot menevät. Nimismiespiiriaikaan pitäjässä asui kaksikin poliisia, nyt lähimmistä poliisiasemistakin yhtä lukuunottamatta kaikki on lakkautettu.
”Pitääkö poliisissa olla niin paljon isoja päälliköitä potkimassa hyllynreunoja toimistoissa”, Saravaara kysyy.
Kiinteistöalan yrittäjä Saravaara joutuu aika ajoin korjaamaan ilkivallan jälkiä. Väkivaltarikoksia pitäjässä ei onneksi ole pitkään aikaan tehty.
Saravaaran mielestä poliisi näkyi kylällä riittävän usein vielä silloin, kun naapurikunnassa Kivijärvellä oli toimipiste. Nyt poliisi tulee, jos joku hälyyttää ja jaksaa odottaa.
Kotiseudun rikolliset Saravaara on tavannut lautamiehenä käräjillä jo 12 vuoden ajan. Ensi viikolla mies istuu viimeiset käräjänsä, nuoremmat lautamiehet jatkavat.
Ylivieskassa Saravaara oli peräänajokolarissa. Poliisi arvioi, että paikalle tulo kestää ainakin puolitoista tuntia. Lopulta virkavalta ei ehtinyt paikalle ollenkaan.
Keski-Suomen pohjoisimmassa kunnassa Pihtiputaalla yksi riesa on polttoainevarkaudet, metsäkoneyrittäjä Keijo Mikkonen kertoo.
Nelostietä pitkin ajaa jos jonkinlaista kulkijaa. Epärehellisimmät tankkaavat toisten tankeista, maksamatta.
Mikkosen mukaan polttoainevorot ovat käyneet oveliksi; eivät vie kaikkia vaan ottavat esimerkiksi 400 litran tankista 100–150 litraa.
Varkauksien estäminen on vaikeaa. Mikkonen ei haluaisi venäläistä systeemiä, jossa koneet ovat lukitun aidan takana ja vartija kiertää aitaviertä.
Viime lokakuussa Pihtiputaalla otettiin laki omiin käsiin. Paikalliset ”kodinturvajoukot” pieksivät kaksi ulkomaalaista näpistelijää ja rikkoivat heidän autonsa. Asiaa puidaan aikanaan käräjillä.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
