Kuluttajan valinnat pitävät kotimaiset vihannekset pinnalla
Venäjän tuontikielto ei iske suoraan vihannesten ja hedelmien tuotantoon.
Pieniä määriä on viety Pietarin Prismoihin ja Citymarketteihin, mutta kasvihuonevihanneksia tuotetaan pääasiassa suomalaisia kuluttajia varten.
Myös omenoista ja marjoista valtaosa käytetään kotimarkkinoilla.
Vaikutukset tuotannolle tulevatkin kiertoteitse. Itään tarkoitetut tuotteet seilaavat pitkin Eurooppaa ja osa on jo löytänyt tiensä Suomen markkinoille.
Puolan tomaattia on tullut markkinoille kolmasosalla suomalaisesta tuottajahinnasta.
Katastrofin ainekset olivat kasassa.
”Pelkäsimme, että markkinat menevät ihan sekaisin”, sanoo kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.
Suurin riski on tomaateissa. Ne säilyvät vain pari viikkoa, joten hävikkiä syntyy väistämättä.
Suomen omavaraisuusaste kasvihuonevihanneksissa on korkea, 60–95 prosenttia tuotteesta riippuen.
Naapurimaassa Ruotsissa omavaraisuus on 20 prosentin paikkeilla.
Viime vuonna kasvihuonetuotannon arvo oli ennätykselliset 190 miljoonaa euroa. Suurinta kasvu on ollut ruukkuvihanneksissa.
Tilanteen on toistaiseksi pelastanut suomalainen kuluttaja. Vaikka rinta rinnan on ennätyksellisen halpaa tuontivihannesta ja kalliimpaa kotimaista, kotimainen päätyy koriin edelleen.
”Pelkäsimme, että hintataso romuttuu, mutta toistaiseksi niin ei ole käynyt. Kuluttajaan voi luottaa. Suomalaisen vihanneksen valttina ei ole vain puhtaus, vaan myös vastuullisen tuotantotavan tukeminen.”
Tilanne voi vielä muuttua: kauppapuutarhaliitossa tuontikiellon vaikutuksia seurataan tarkasti.
Kotimainen kurkku pitää pintansa, eikä ruukkuvihannestenkaan tilanne näytä vielä huolestuttavalta.
”Salaateissa ja yrteissä kotimaisen ostotottumus on korkea, mutta vannomatta paras”, Jalkanen sanoo.
Tomaatin osalta halpatuonti voi vielä näyttää kyntensä.
Eniten jarrua tuontikielto lyö kasvihuonetilojen investointihaluille. Itään on Jalkasen mukaan katseltu jo pidempään. Epävarmuus on syynä siihen, ettei tuotantolaitoksiin uskalleta laittaa kiinni miljoonia.
”Nykyinen tilanne on kylmä suihku idän vientiä harkinneille”, Jalkanen painottaa.
Kotimainen omena on tähän mennessä käynyt kaupaksi entiseen malliin. Tuontitavara ei vielä kavahduta.
”Tähänkin saakka Puolasta on tullut halpoja omenoita”, muistuttaa puutarhaneuvos Hannu Salo hedelmän- ja marjanviljelijäinliitosta.
Kotimaisen omenan markkinaosuus on Salon mukaan valmiiksi pienehkö: vuotuinen tuotanto on 5–6 miljoonaa kiloa, kun tuontiomenaa raijataan maahan vuosittain 40 miljoonaa kiloa.
Vielä ei kuitenkaan voida sanoa, miten pakotteiden pitkittyminen vaikuttaa kotimaiseen tuotantoon.
Salon mukaan muutos alkaa näkyä pitkällä aikajänteellä, kun tarjontaa on enemmän ja hintarako tuontitavaraan kasvaa.
TUULIKKI VIILO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
