Parlamentti vaatii komissiolta toimia, joilla maaseudun ihmisten ja suurpetojen rinnakkaiseloon liittyviin ongelmiin voidaan puuttua

Parlamentin päätöslauselma ei ole sitova, vaikka sitä pidetään poliittisena kannanottona tärkeänä. Komission vastauksen aikataulusta ei ole tietoa, sen saaminen jäänee kevääseen. 

Euroopan parlamentti äänesti tänään täysistunnossa sellaisen päätöslauselmaesityksen puolesta, joka vaatii komissiota luomaan arviointimenettelyn, jotta lajien suojelun tasoa tietyillä alueilla voidaan muuttaa, kun toivottu suojelun taso on saavutettu.

Päätöslauselmaesityksessä todetaan, että luontodirektiivissä erityistä suojelua vaativiksi lajeiksi määritellyt lajit, ovat joillakin unionin alueilla saavuttaneet hyvän suojelun tason. Ne voivat vaarantaa muiden lajien ja kotieläinten olemassaolon ja muuttaa siten kyseisen ekosysteemin luonnollista tasapainoa.

Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg kommentoi tyytyväisenä äänestystä. Ovi on nyt raollaan sille, että esimerkiksi susi siirrettäisiin luontodirektiivin lajiliitteestä neljä liitteeseen viisi koko Suomessa. Juridisesti mahdollisuus on ulottuvillamme, kuvailee Hallenberg. Tähän Suomen tulisi tarttua.

Välitavoitteeseen pääsy on edellyttänyt Metsästäjäliitolta mittavaa savottaa kansainvälistä ja yhteispohjoismaista yhteistyötä metsästäjäjärjestöjen kesken ja päättäjien kanssa neuvotellen, sanoo Hallenberg.

Komissio ilmoitti uudesta toimintasuunnitelmasta alueiden avuksi luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja luonnonsuojelun tuottamien talousetujen hyödyntämiseen huhtikuussa. Parlamentin päätöslauselma kertoo parlamentin kannan toimintasuunnitelmaan.

Kansainvälistä ja yhteispohjoismaista yhteistyötä metsästäjäjärjestöjen kesken on tehty vuosien ajan, jotta ongelmat liittyen luontodirektiivissä suojeltujen suurpetojen, erityisesti suden ja ihmisten rinnakkaiselon osalta tulisivat kuulluiksi.

Suden osalta kannanarviointimenetelmän kehittämisen on jatkuttava, kuten se on tähän asti edennyt. Kun kannanarviointimenetelmä on kunnossa, voimme osoittaa pitävästi lajin suojelun tason, toteaa Hallenberg.

Toteutuessaan jousto lajin siirtämiseksi lajiliitteestä toiseen ja kansallisten erityispiirteiden huomiointi suden kannanhoidossa tarkoittaisi enemmän vapautta poikkeuslupia myöntäville viranomaisille sekä poikkeuslupien hakijoille.

Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari on ollut mukana savotassa tekemässä kansainvälistä yhteistyötä. Sekä Siitari että Hallenberg kiittelevät puoltavia äänestystuloksia. Parlamentti äänesti sekä sen puolesta, että lajin suojelun tasoa on voitava muuttaa että päätöslauselmaesityksen puolesta, jossa vaaditaan toimia esimerkiksi suurpetojen ja ihmisten rinnakkaiselon ongelmien ratkaisemiseksi.

"Nämä ovat erinomaisia signaaleja yleiseurooppalaisesta suunnasta asiassa", toteavat Siitari ja Hallenberg.

Seuraavaksi odotetaan komission vastausta parlamentin päätöslauselmaan. Päätöslauselma ei ole sitova, vaikka sitä pidetään poliittisena kannanottona tärkeänä. Komission vastauksen aikataulusta ei ole tietoa, sen saaminen jäänee kevääseen.

"Nyt tarvitaan kansallista tahtotilaa tämän asian edistämiseksi", toteaa Hallenberg.

Vaihdettu jutun ingressiä klo 23.50, ohessa alkuperäinen: "Luontodirektiivin lajien suojelun tasoa on voitava tietyillä alueilla muuttaa, kun toivottu suojelun taso on saavutettu."