Sitra: Ravinnekiertoa pitää tehostaa viipymättä
Rehua eläimille hyönteisistä, jätevedenpuhdistamot ravinnetehtaiksi ja lannoitevalmistajat ravinteiden vuokraajiksi ja ravinteiden keruu vesistöjen pohjasedimenteistä. Muun muassa tällaisia vaihtoehtoja tulevaisuuden ravinnekiertoon maalailee Sitran johtava asiantuntija Kari Herlevi.
Herlevi vastaa ehdotuksellaan elintarvikeketjun haasteeseen: miten maailmanlaajuista ruokaturvaa voitaisiin kestävästi parantaa.
Tällä hetkellä fosforia ja typpeä hukataan elintarvikeketjun jokaisella portaalla. Kierrosta karannut typpi aiheuttaa EU-tasolla peräti 71 miljardin euron verran terveys- ja ympäristöhaittoja. Se vastaa 0,6 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta.
Helposti käyttöön otettava fosfori puolestaan uhkaa loppua jo lähivuosikymmeninä.
Johtaja Mari Pantsar Sitrasta asettelee rajat, joihin ihmiskunnan pitäisi parinkymmenen vuoden kuluessa yltää: luonnonvarojen kokonaiskulutusta pitäisi vähentää viidenneksellä ja viljelmien sato kaksinkertaistaa.
Viljasadot on kaksinkertaistettava, koska muuten viljelysmaata tarvittaisiin maapallon kasvavan väestön ruokkimiseen jopa 250 prosenttia nykyistä enemmän.
Pantsarin mukaan tässä haasteessa voidaan onnistua vain cleantechiin eli puhtaaseen teknologiaan satsaamalla.
Pantsar ja Herlevi kertoivat näkemyksistään maanantaina kierrätystaloutta käsittelevässä seminaarissa Finlandia-talossa Helsingissä. Sitran ohella seminaarin järjestäjinä toimivat Baltic Sea Action Group ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto.
Biotalouden merkityksestä Suomen talouden uutena tukijalkana puhutaan paljon, eikä Pantsar tee tässä poikkeusta.
Hänen mukaansa Suomi on juuri nyt tässä kehityksessä merkittävässä risteyksessä: nyt on tehtävä valinta, halutaanko maamme olevan kehityksen etulinjassa vai jäädäänkö odottamaan, että voimme ostaa markkinoilta muiden toteuttamia ratkaisuja.
Työllisyyden ja talouden näkökulmasta valinta on Pantsarin mukaan selvä: Suomen pitää olla etulinjassa.
Tällä hetkellä näin ei ole, toteaa EU:n komission ympäristöasioiden pääosaston johtaja Timo Mäkelä.
Mäkelän mukaan kiertotalouden ja biotalouden kärkimaat ovat samat maat, jotka ovat esimerkiksi jo kieltäneet kaatopaikat kokonaan: Ruotsi, Saksa, Itävalta, Hollanti ja Tanska. Näissä on ymmärretty kiertotalouden olevan talouden kannalta huomattavasti tärkeämpi asia kuin esimerkiksi työvoimakustannukset, joista Suomessa puhutaan taukoamatta.
”Suomi näyttäytyy EU:ssa maana, joka rakentaa taloutta halvan energian ja halpojen raaka-aineiden pohjalle. Se on pettävä pohja.”
Juhani Reku
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
