Koulutuspaikat alueille ja aloille, missä niitä tarvitaan

Hyvinkään–Riihimäen seudun ammattikoulutussäätiö järjestää työpajoja työttömille nuorille. Sanna Frisk hioi tiistaina uusien tilojen seiniä. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkisto

Opiskelupaikkoja on vuosittain enemmän kuin koko ikäluokan koko. Työministeri Lauri Ihalaisen (sd.) mielestä koulutuspaikkojen kohdistuminen maantieteellisesti oikeaan paikkaan ja oikeille aloille on suuri haaste.

”Pääkaupunkiseudulla jäädään ilman opiskelupaikkaa, koska kilpailu paikoista on niin kova. Toisilla alueilla ja aloilla paikkoja jää käyttämättä.”

Nuorten opiskelu- ja työpaikat ovat erityisen kiinnostuksen kohteena, sillä vuodenvaihteessa nuorten yhteiskuntatakuu astuu voimaan.

Ihalainen puhui Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän järjestämässä Kuka vastaa ja välittää? -nuorisoseminaarissa Joensuussa viime perjantaina.

Yhteiskuntatakuun piiriin kuuluvat ilman opiskelu- tai työpaikkaa olevat alle 25-vuotiaat ja vastavalmistuneet alle 30-vuotiaat.

Tavoitteena on tarjota jokaiselle työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

”Se on hallituksen lääke nuorten syrjäytymiseen. Tarkoituksena on tavoittaa vähintään 36 000 nuorta”, sanoo Ihalainen.

Hän varoittaa kuitenkaan asettamasta ylisuuria odotuksia takuuseen.

Hallitusohjelmassa takuun toteuttamiseen on varattu 60 miljoonaa euroa vuodessa. 24 miljoonaa koulutustakuuseen, 28 miljoonaa työllisyystakuuseen ja 8 miljoonaa etsivään nuorisotyöhön sekä työpajatoimintaan, luettelee Ihalainen.

Hän varoittaa syyllistämästä nuoria opiskelu- tai työpaikan puutteesta.

Nuorten syrjäytyminen ei ole vain sosiaalinen ongelma, vaan taloudellinen ongelma, muistutti hankepäällikkö Tero Vornanen Nuorten tuki -hankkeesta.

Hän esitteli nuorten koulutuksen keskeyttäminen ja sen hinta raportin laskelmia, jonka mukaan yhden syrjäytyneen 40-vuotisen työuran aikainen kustannus on noin 2,1–2,4 miljoonaa euroa.

Työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella olevia vain peruskoulun suorittaneita nuoria oli vuonna 2011 lähes 45 000.

Pelkän peruskoulun varassa olevien nuorten työttömyysaste on alle 29-vuotiaiden keskuudessa korkein, lähes 50 prosenttia.

”Nuorille pitäisi olla tilaa ja tarvetta työmarkkinoilla, sillä koko maassa poistuu työvoimasta eläkkeelle noin 20 000 henkeä vuosittain”, totesi Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä.

Työpaikkojen kokonaismäärä ei ole juuri muuttunut vuodesta 1990.

”Mutta perusasteen työpaikkojen määrä on vähentynyt esimerkiksi Pohjois-Karjalassa 27 000 työpaikasta 8 000 työpaikkaan vuodesta 1990. Näistä paikoista on kovin kilpailu”, kertoi Myrskylä.

Hän korosti koulutuksen tehoa työllistäjänä. ”Jos nuori ei heti peruskoulun jälkeen jatka opintoja, 40 prosenttia näistä nuorista ei suorita mitään tutkintoa.”

SARI PENTTINEN

Avaa artikkelin PDF