Metsien rooli EU:n päätettävänä
Pariisin ilmastokokous lietsoi käyntiin väittelyn metsien energiakäytön hiilineutraaliudesta. Suomeen vaikuttavat päätökset tehdään nyt, kun EU:ssa arvioidaan, mikä on metsien rooli päästöjen vähentämisessä.
Suomen energia- ja ilmastopolitiikka perustuu tällä hetkellä oletukseen, että puun energiakäyttö on hiilineutraalia. Ilmastotavoitteiden myötä niiden rooli hiiltä sitovina voi kuitenkin korostua.
Suomen ilmastopaneelin asiantuntijat korostavat, että metsän energiakäyttö johtaa lyhyellä aikavälillä päästöjen kasvuun. Heidän mielestään puuta olisi ensisijaisen tärkeää käyttää esimerkiksi puurakentamiseen hiilen varastoimiseksi sen polttamisen sijaan.
Useiden asiantuntijoiden mukaan metsien käytön vaikutuksia on arvioitava pitkällä aikavälillä. Heidän mukaansa hakkuut kiihdyttävät kasvua ja se sitoo hiiltä. Tätä mieltä on myös Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK.
Ympäristöjärjestö WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikula arvioi maanantaina Helsingin Sanomien mielipidesivuilla, että metsien hiilinieluja koskevat tavoitteet todennäköisesti kiristyvät.
Hänen mielestään Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan rakentaminen hiilineutraaliksi katsotun metsäenergian varaan voi olla virhe.
”Puun laajamittaisen polton sijaan katseet tulee kääntää rakennusten energiatehokkuuteen ja -älykkyyteen, lämpöpumppuihin sekä aurinkolämpöön”, Nikula kirjoittaa.
Myös resurssitehokkuus tuo väittelyyn oman lisänsä: Euroopan unionissa esiin nousseen kaskadi-periaatteen mukaan on tärkeää varmistaa, että puu poltetaan vain, jos se ei kelpaa muuhun käyttöön.
Järkevä tavoite voi kuitenkin johtaa monimutkaiseen ja tehottomaan säätelyyn ja vaikuttaa pahimmassa tapauksessa siihen, kenellä metsänomistaja saa myydä puunsa.
Monet näkevät hakkuiden lisäämisen riskinä myös monimuotoisuudelle. Lahopuuston määrä on noussut Suomessa PEFC-sertifioinnin myötä ja siitä on hyötynyt esimerkiksi valkoselkätikka.
Varttunutta metsää suosivien lajien, kuten hömötiaisen, kannat ovat kuitenkin taantuneet. Tutkijoiden arvion mukaan syynä on metsätalouden ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutus.
Suomen luonnonsuojeluliitto korostaa, että ilmastonmuutoksen hillintä vaatii eheitä ekosysteemejä.
”Ekosysteemit ja luonnon monimuotoisuus ovat olemassaolomme kannalta välttämättömiä ja niiden merkitys ilmastotoimissa tulee huomioida jatkossa entistä vahvemmin. Tämä koskee Suomeakin”, luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho toteaa.
Terhi Pape-Mustonen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
