Hallituksen on otettava aloite
Valtiovarainministeriö aloitti eilen ensi vuoden budjetin sisäisen käsittelyn. Tänään ministeriön on määrä kertoa päälinjoista, ja koko hallituksen budjettiriihi on kuun lopulla.
Vaikka hallitus sopi budjetin raameista jo maaliskuussa, jäi syksyn riiheen vielä puitavaa. Hallituksen on pikaisesti keksittävä keinot, joiden avulla pystytään torjumaan uhkaava lama.
Talouden matalapaine ei ole toiveista huolimatta kesän aikana helpottanut, vaan taivaalle on noussut entistäkin synkempiä pilviä. Myrskyn merkit ovat selvät.
Taloutta edes jonkinlaisessa vauhdissa pitänyt kotimainen kysyntä on hiipunut. Sen seurauksena kauppa on hiljentynyt ja alan investoinnit on suurelta osin laitettu jäihin.
Tilastokeskuksen eilen julkistaman tiedon mukaan Suomen bruttokansantuotteen supistuminen jatkuu edelleen toukokuussa. Työttömyys kasvaa ja uutiset yt-neuvotteluista sekä irtisanomisista ovat lähes päivittäisiä. Konepajayhtiö Metso kertoi maanantaina 750 henkilön vähennystarpeesta.
Viime talvena hallitus laittoi toivonsa maltilliseen, keskitettyyn työmarkkinaratkaisuun. Palkansaaja- ja työnantajajärjestöt eivät saaneet sopua aikaiseksi. Erityisesti Elinkeinoelämän keskusliitossa EK:ssa katsottiin laajojen tupo-sopimusten kuuluvan menneisyyteen. EK:n mieltä ei muuttanut edes hallituksen maaliskuussa päättämä roima yhteisöveroprosentin lasku.
Hallitus ei ole kuitenkaan luopunut tupo-toiveistaan. Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) sanoi maanantaina STT:n haastattelussa, että elinkeinoelämän ja palkansaajaosapuolen ratkaisu voisi parantaa suomalaisen yhteiskunnan ilmapiiriä ja valaa luottamusta. Hallitus olisi pääministerin mukaan valmis tukemaan omalta osaltaan keskitetyn palkkaratkaisun syntymistä. Hallituksen tupo-toiveet saattavatkin toteutua.
Kasvaneisiin elvytysvaatimuksiin Katainen suhtautuu nihkeästi, koska hänen mielestään elvytyspaketit eivät käännä talouden suuntaa mihinkään. Jonkinlaiseen täsmäelvytykseen hän on kuitenkin valmis.
Valtiontaloudessa ei ole kovin suurta elvytysvaraa, koska valtio velkaantuu tänäkin vuonna noin seitsemän miljardia euroa lisää. Toisaalta voidaan ajatella, että velkaantuminen on juuri sitä elvytystä, jonka perään nyt haikaillaan.
Vaikka Katainen toivoo hartaasti apua työmarkkinaratkaisusta, täytyy hallituksen kyetä tekemään myös itsenäisiä päätöksiä. Hallituksella pitää olla selkeä näkemys siitä, millaisilla keinoilla Suomen kilpailukyky palautetaan.
Keväinen päätös yhteisöveroprosentin laskusta ei lisää kilpailukykyä yhtään. Jos samalla rahalla, noin miljardi euroa vuodessa, olisi esimerkiksi alennettu työnantajien maksamia palkan sivukuluja, olisi se suoraan parantanut yritysten kilpailukykyä. Verojen korotukset ovat vain syventäneet taantumaa. Tämä näkyy kotimaisen kysynnän vähentymisenä.
Hallituksen aika ja energia ovat tähän saakka menneet kunta- ja sote-uudistusten jääräpäiseen eteenpäin viemiseen. Pääministerin ja valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) aikaa ovat vieneet myös euroalueen ongelmat. Suurten rakenneuudistusten sijaan viimeistään nyt kaikki tarmo pitää suunnata päälle kaatumassa olevan laman torjuntaan.
On selvä, että helppoja ratkaisuja talouden suunnan kääntämiseen ei ole. Päättämisen tuskaa lisäävät hallituspuolueiden hupenevat kannatusluvut. Niihin ei nyt voi tuijottaa, vaan hallituksen on osoitettava toimintakykynsä ja johtajuutensa. Pelkkään hallinnointiin vaalikauden loppuun asti kansakunnalla ei ole varaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
