Osa itärajan metsästyskoirista päätyy Venäjälle riistan perässä – lähes kaikki palaavat Suomeen

Rajajärjestyssopimusta eivät riko pelkästään metsästyskoirat. Myös Suomesta Venäjän puolelle kulkee irrallaan olevia koiria, jotka eivät ole metsästäjien irtilaskemia. Kuva: Jukka Pasonen

Erityisesti karhun- ja hirvenmetsästyskauden aikana rajavartioasemilla kirjataan suomalaisten metsästyskoirien aiheuttamia rajajärjestyssopimuksen rikkomuksia.

Viime vuonna Kainuun rajavartioston noin 400 kilometrin rajaosuudella kirjattiin 17 kotieläimen vierailua Venäjän puolelle. Tähän mennessä vuotta valtakunnan rajan on ylittänyt jo 21 koiraa, kertoo Kainuun rajavartioston rajatoimiston päällikkö Mikko Lehmus.

Koirista aiheutuu merkittävästi työtä molempien maiden rajaviranomaisille. Kaikki tapaukset käsitellään virallisen protokollan mukaan.

Koiran käyttöä kehotetaan välttämään erityisesti alueilla, joissa rajavyöhykkeen kapeuden ja rajan läheisyyden takia on tavallista suurempi riski koiran liikkumisesta valtakunnan rajan ylitse.

Osa koirista on tavattu kielletyillä alueilla toistuvasti. Se kielii koiranomistajan välinpitämättömyydestä.

"Rajan tuntumassa metsästäviltä koiranomistajilta toivoisi huolellisuutta. Olisi suotavaa, että teknisiä apuvälineitä hyödynnettäisiin maksimaalisesti, koiran kulkuun puututtaisiin ennakoivasti ja yritettäisiin välttää rajan ylitykset", toteaa Lehmus.

Sopimusrikkomuksia on kirjattu kotieläimien osalta Kaakkois-Suomessa viime vuonna 15 ja tänä vuonna kahdeksan. Lapissa vuonna 2015 tapahtui yksi rikkomus, viime vuonna neljä ja tänä vuonna sopimusta ei ole rikottu kertaakaan.

Pohjois-Karjalassa kulki vuonna 2016 kahdeksan koiraa Suomesta Venäjälle ja Venäjältä Suomeen 12 koiraa. Tänä vuonna Suomesta Venäjälle koiria on mennyt 17 ja Venäjältä Suomeen 29.

Pohjois-Karjalan rajavartioston rajatoimiston päällikön Aarne Tiaisen mukaan koirien rajanylityksiä on havaittu Pohjois-Karjalan rajavartioston osuudella varsin tavanomainen määrä. Venäjältä Suomen puolella on kulkenut alkuvuoden aikana joitakin lähinnä Venäjän Värtsilästä alueelta tulleita irtokoiria. Tilanne on kuitenkin rauhoittunut.

Venäläiset metsästyskoirat päätyvät Suomeen vain harvoin.

Suomesta Venäjälle kulkeneiden koirien määrä on ollut hieman edellisvuotta korkeampi, mutta määrän kasvuun ei Tiaisen mukaan liity suurempaa dramatiikkaa.

"Keväällä pitkään maassa pysynyt lumipeite ja toisaalta alkutalvesta aikaisin satanut lumi ovat helpottaneet jälkien havaitsemista. Lisäksi monilla koirilla on tekniset paikantamislaitteet, joiden avulla koiranomistaja tietää aiempaa paremmin koiransa sijainnin myös raja-alueella".

Kokonaan teille tietymättömille Venäjän puolelle koiria ei juuri jää.

Tarvittaessa venäläisten rajaviranomaisten kanssa tehdään yhteistyötä, jos suomalainen metsästyskoira ei jostain syystä osaa tai pääse rajan yli takaisin Suomeen. Tällaisessa tapauksessa suomalaiset rajaviranomaiset käyvät hakemassa koiran yhteistyössä venäläisten kollegojensa kanssa.

"Jos koira on ollut pitempään Venäjän puolella, koira on syytä tutkia mahdollisten vammojen varalta hyvin. Kehotamme yleensä käyttämään koiran eläinlääkärillä tarkastuksessa mahdollisten karanteenitarpeiden arvioimiseksi", sanoo Lehmus.

Rabiesta, eli raivotautia esiintyy Suomen lähialueilla Venäjällä etupäässä supikoirissa, ketuissa ja susissa, mutta sitä saattaa esiintyä myös koirissa, kissoissa ja muissa kotieläimissä.

Metsästyskoiran rabiesrokotteen voimassaolosta ja koiran tunnistusmerkinnästä on syytä pitää huolta, kehottaa Lehmus.

Rajajärjestyssopimus on Suomea velvoittava kansainvälinen sopimus ja rajavartioviranomaisten yhteistyöväline. Toimivaltainen viranomainen on Suomessa rajavartiolaitos.