Suuralueiden maastotiedot satelliittikuvista
Kun kaukokartoitus yleistyy, ei ole enää tarvetta käydä jokaisella metsikkökuviolla.
Yksittäisten metsänomistajien metsistä tarkkoja puustotietoja hankitaan yleisimmin laserkeilauksella.
Menetelmä mittaa puuston määrää suoraan. Puuston pituus ja metsän tiheys voidaan johtaa helposti laserin mittaustiedoista.
Isomman mittakaavan maastoinventoinneissa hyödynnetään satelliittikuvia. Esimerkiksi koko Suomen kattavat valtakunnan metsien inventointitulokset Metsäntutkimuslaitos kokoaa satelliittikuvista ja maastokoealamittauksista.
”Laserkeilauksen yhteydessä otetaan myös digitaalisia ilmakuvia. Niistä saadaan tällä hetkellä lisätietoa muun muassa puulajeista”, kertoo Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osaston osastonjohtaja Timo Tokola.
Digitaalisten ilmakuvien hyödyntämiseen liittyvä tutkimus on haastavaa, sillä se perustuu 3D-tilassa tapahtuvaan aineistojen yhdistämiseen.
Tyypillisesti havainnointilaite eli laserkeilain kiinnitetään lentokoneeseen. Myös helikopteria käytetään laserkeilauksessa.
”Havainnointilaite eli sensori on kuin iso kamera”, kuvailee Tokola.
Myös miehittämätöntä lennokkia on kokeiltu maastotietojen keruussa.
”Lennokin käyttö on kuitenkin vielä vahvasti tutkimusasteella metsätalouden näkökulmasta.”
Suomalaisten uskallusta, nopeutta ja tietoja ihmetellään joskus maailmalla, kertoo Tokola, joka on työskennellyt useissa kansainvälisissä inventointihankkeissa.
Tokolan mielestä hitaus tarkoittaa yleensä, että asiaa ei tunneta. Pitää olla valmiuksia hyödyntää uutta.
”Suomessa on metsäsektorilla ollut oikeat henkilöt oikeilla paikoilla oikeaan aikaan päättämässä asioista.”
Maailmalla laserkeilauksen hyödyntäminen on tyypillisempää infrastruktuurin rakentamiskohteissa.
Myös halu vähentää hiilidioksidipäästöjä ja hillitä metsien hävittämistä on lisännyt kaukokartoituksen hyödyntämistä.
”Kaukokartoitus on uskottava järjestelmä, jolla voidaan luotettavasti seurata luonnonvarojen käyttöä. Esimerkiksi YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on panostanut paljon seurantajärjestelmien kehittämiseen.”
SARI PENTTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
