Puintiajan sää määrää viljan laadun
Jos kasvusto on heikkoa ja saanut liikaa vettä, ei siitä saada hyvää satoa eikä laatua, tuumii erikoistutkija Ari Rajala Maa-ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä.
”Hyvässä kasvustossa laatukin on usein kohtuullinen.” Rajalan mukaan laatuarviot tässä vaiheessa ovat kuitenkin vielä arvailuja.
Puintikauden sateinen sää vaikuttaa suuresti laatuun. Sade viivästyttää puinteja ja laskee leipäviljojen sakolukua. ”Jos kasvustot eivät pääse kuivumaan sateiden välissä, lisääntyy tähkäidäntä, etenkin lakopaikoissa.”
Öljykasvien sadonkorjuu venyy tänä syksynä pitkälle. ”Osa myöhään kylvetyistä pelloista kukkii vielä.” Rypsin ja rapsin lehtivihreäpitoisuus voi jäädä korkeaksi, jos puinti venyy.
”Kaikki riippuu siitä, kuinka kuiva elokuu ja syyskuun alku on tulossa.”
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran Kasvianalytiikan yksikön viljajaoston laboratoriossa valmistaudutaan ottamaan vastaan viljelijöiden lähettämiä viljanäytteitä.
Tutkija Anne Mäittälä ei lähde vielä tässä vaiheessa ennustamaan, millainen tulevan sadon laatu tulee olemaan. ”Mielenkiinnolla odotamme minkälaista vaihtelu ja alueelliset erot tulevat olemaan.”
Ensimmäisiä näytteitä odotetaan elokuun lopulla. Pääsatokausi ajoittuu syyskuuhun.
Mäittälän mukaan loppukesän ja puintikauden sää voi vielä vaikuttaa sadon laatuun.
Tärkeimpiä leipäviljojen laatutekijöitä ovat valkuaispitoisuus, sakoluku ja hehtolitrapaino. Rehuviljoilla ja suurimokauralla hehtolitrapainolle on omat minimivaatimuksensa. Mallasohralla tärkeimmät luvut ovat lajitteluaste, itävyys ja valkuaispitoisuus.
Laatuvaatimukset saattavat vaihdella ostajan ja tarjolla olevan sadon mukaan.
Heinäkuun lopulla parituhatta viljelijää sai Eviran Kasvianalytiikan yksiköltä postin mukana näytepyynnön viljasta. Näytepyynnöt on lähetetty Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen Tiken maatilarekisteristä satunnaisotannalla poimituille viljelijöille.
Laatuseurantaan kuuluvien viljelijöiden lähettämistä näytteistä analysoidaan kullekin viljalajille tärkeimpiä käyttölaatuun vaikuttavia tekijöitä. Viljelijöiden lähettämien ja Eviran analysoimien näytteiden perusteella saadaan kokonaiskuva vuosittaisesta kotimaisen viljasadon laadusta.
Evirasta toivotaan mahdollisimman monen näytepyynnön saaneen viljelijän osallistuvan tutkimukseen, jotta tältä vuodelta saadaan myös kerätyksi kattava aineisto.
Viljasadon laatuseurannassa tarkastellaan alueellisia ja lajikkeiden välisiä eroja. Lisäksi selvitetään muun muassa eri viljelymenetelmien vaikutusta laatuun ja satoon näytteiden taustatietojen perusteella.
Jokaiselle näytteen lähettäneelle ja taustatietolomakkeen täyttäneelle viljelijälle lähetetään tiedot omien näytteiden tuloksista.
Näytteistä määritetään Eviran laboratoriossa viljalajista riippuen hehtopaino, valkuaispitoisuus, kostea sitko, sakoluku ja tärkkelys. Suuresta osasta näytteitä tutkitaan myös jyväkoko ja rikkapitoisuus. Luomuviljalle on tänä vuonna ensimmäistä kertaa oma laajempi laatuseuranta.
Tuloksista tiedotetaan syksyllä lehdissä ja viikoittain Eviran internetsivuilla. Laatuseurantaa on tehty jo vuodesta 1966 lähtien.
SAARA NIKKARI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat