Keskitetty tilausjärjestelmä kuumentaa taksiyrittäjiä
Lapualainen taksinkuljettaja Juha Pohjonen odotteli maanantaina paluukyytiä Vaasan keskussairaalan sädehoito-osaston edessä. Paluukyyti on useammin tiedossa Lapualle kauempaa Vaasasta kuin lähempää Seinäjoelta. ”Uusi järjestelmä ei ole muuttanut ajojeni määrää.” Johannes Tervo Kuva: Viestilehtien arkistoKeskussairaalapaikkakuntien ulkopuoliset taksiyrittäjät ovat tyytymättömiä taksien keskitettyyn tilausjärjestelmään. Heidän mielestään systeemi suosii sairaalakaupunkien taksiyrittäjiä, ja siksi sitä pitäisi muuttaa.
Moitetta kuuluu etenkin Etelä-Pohjanmaalta Seinäjokea ympäröivästä maakunnasta ja Satakunnasta Porin ympäristöstä. MT kertoi samaa viestiä kesällä Keski-Suomesta.
Niinpä yli 180 pohjalaista taksiyrittäjää keräsi joulun alla adressin eduskuntaan, ja tänään päästään vihdoin neuvottelupöytään. Aika onkin otollinen vähintäänkin myötätunnolle näin ennen vaaleja.
Yrittäjien toiveet ovat kuitenkin korkealla, sillä paikalliset palaverit eivät ole johtaneet mihinkään.
”Tavoitteena on jakaa kyydit tasaisemmin ja muuttaa tilastointijärjestelmää”, pohjalainen ja satakuntalainen taksiyrittäjä kertovat.
Oman nimen ja naaman käyttöä pelätään, jotta äänekäs arvostelu ei veisi loppujakin kyytejä.
Neuvonpidossa Helsingissä tänään keskiviikkona ovat mukana taksiyrittäjien edustaja, satakuntalainen kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) ja eteläpohjalainen kansanedustaja Reijo Hongisto (ps.) sekä Kelan ja Taksiliiton edustajat.
Yrittäjien kritiikin ydin on Kela-korvattavien taksikyytien tilaus. Kela keskitti tilaukset kolmisen vuotta sitten alueellisiin taksikeskuksiin. Tarkoituksena oli yhdistellä ja johtaa kyytejä keskitetymmin ja saada säästöjä.
Kela tiedottikin maanantaina, että matkojen yhdistely ja tilausten keskittäminen säästivät viime vuonna yli 10 miljoonaa euroa.
Ajokilometrit vähenivät 6,5 miljoonaa kilometriä ja jokainen kyytiläisiä yhdistellyt taksimatka säästi 42 euroa.
Länsisuomalaiset yrittäjät laskevat menettäneensä liikevaihdostaan kuitenkin kolmanneksen keskittämisen jälkeen. Ongelma on heidän mukaansa sama koko maassa, eikä Taksiliitto aja maaseututaksien asiaa.
Kyytien yhdistely toimii maalta kaupunkiin, mutta ei toisinpäin. Paluukyyti toisi tuloja molempiin suuntiin.
Eräässäkin kunnassa laskettiin, että siellä pyörähti viikon aikana yli tusina taksia tuomassa asiakkaita kotiin liki sadan kilometrin päästä sairaalasta. Yhdensuuntainen matka maksaa noin 130 euroa.
Yrittäjien mukaan kyydit ovat maksaneet jopa 400 euroa, kun paikalliset taksit on ohitettu.
Yrittäjien mielestä järjestelmä ei ole tasapuolinen, vaan se suosii taksikeskusten osakkaina olevia yrittäjiä ja sorsii maaseututakseja. Keskus siis jakaa ajot epätasaisesti.
”Kela lupasi aivan alussa, että tasapuolisuus toteutuu, mutta niin ei ole. Myös taksikeskusten osakkaaksi pääsee periaatteessa kuka vain, mutta käytännössä ei”, yrittäjät tilittävät.
”Mielestämme ajojen pitäisi jakautua tasaisemmin, koska yhteiskunta maksaa kyydit.”
Yrittäjät puhuvat kartelleista ja painostuksesta ajovuorolistojen kanssa. Niitä on kuulemma myös peukaloitu jälkeenpäin.
”Se oli petosyritys yrittäjää ja elykeskusta kohtaan.”
Yrittäjien mielestä kyytivälityksen pitäisi olla muualla kuin keskuskaupungissa ja muiden kuin yrittäjien hallussa. Alan valvontaa pitäisi parantaa.
Maaseututakseja närästää myös se, että asiakkaan odotteluja sairaalalla on kirjattu noudoiksi, vaikka kyseessä on paluukyyti.
Osa asiakkaistakaan ei ymmärrä tilata oman kylän autoa, vaan pyytää kyydin nopeasti. Silloin auto tulee läheltä sairaalaa.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
