Kiinalaismetsästäjä tekee nyt työtä amurintiikerin pelastamiseksi

Luonnossa arvioidaan elävän hieman alle 4 000 tiikeriä, amurintiikereitä 540. Kuvassa amurintiikerin poikasia Siperian tiikeripuistossa. LEHTIKUVA/AFP 

Liang Fengen on kuuluisa metsästäjä Pohjois-Kiinan vuorilla lähellä Venäjän rajaa, mutta nyt hän kulkee samoissa maisemissa ilman kivääriään suojelemassa eläimiä.

Kun ajattelen, mitä aiemmin tein, se tuntuu julmalta, Liang sanoo.

Aiemmin villisikoja ja karhuja metsästänyt Liang kertoo pukevansa metsänvartijan vaatteet päälleen joka aamu ja suuntaavansa maastoon etsimään muun muassa tiikerinjälkiä. Näin hän on tehnyt jo vuodesta 2004 alkaen.

"Niin kauan kuin olen täysissä ruumiin voimissa ja metsähallinto tarvitsee minua, jatkan tiikereiden suojelemista koko sydämestäni."

Taustalla on ympäristöjärjestöjen työ uhanalaisten amurintiikereiden pelastamiseksi.

Koko maassa tiedetään, että Liang on kokenut metsästäjä, sanoo Jin Yongchao ympäristöjärjestö WWF:n Pohjois-Kiinan toimistosta.

"Hän on vaikuttanut moneen."

Jinin mukaan kaikkiaan arviolta 30 metsästäjää on vaihtanut kiväärin metsänvartijan vaatteisiin pohjoisessa Heilongjiangin maakunnassa.

Suurin uhka amurintiikereille on ihminen. Tiikereitä salametsästetään sekä myytäväksi mustassa pörssissä että pelkästään saaliiksi.

WWF:n mukaan amurintiikerit olivatkin lähellä sukupuuttoa 1940-luvulla, jolloin niitä arvioitiin olevan jäljellä enää noin 40. Nyt amurintiikereitä uskotaan elävän luonnossa reilut 500.

Samalla, kun luonnossa elävien amurintiikereiden eli siperiantiikereiden määrä on kasvanut, myös vankeudessa on kasvatettu tiikereitä. Niin sanottujen tiikerifarmien tarkoituksena on sanottu olevan tiikerikannan vahvistaminen.

Järjestöjen mukaan farmeilla ei kuitenkaan suojella tiikereitä vaan tehdään rahaa. Huolta aiheuttavat farmit, joilla kasvatetaan tiikereitä vain turkkien ja luiden takia. Tiikerinosia käytetään onnea tuovina esineinä ja lääkkeinä.

Hengdaohezi-nimisen tiikeripuiston johtaja Liu Changhai kiistää, että tavoite olisi mikään muu kuin tiikereiden vapauttaminen luontoon. Se on hänen mukaansa puiston "suurin toive".

Meillä on eniten tietämystä siitä, kuinka amurintiikereitä kasvatetaan, Liu sanoo.

Tiikerifarmit olivat esillä myös kansainvälisessä Cites-kokouksessa Etelä-Afrikassa vuonna 2016. Cites on uhanalaisten lajien, niiden osien ja niistä valmistettujen tuotteiden kansainvälistä kauppaa säätelevä sopimus.

Kokouksessa päätettiin, että kaikki tiikerifarmimaat joutuvat raportoimaan Citesille toimista, joilla estetään tiikerien ja niiden osien pääsy laittomille markkinoille. Esimerkiksi Laos ilmoitti kokouksessa, että aikoo sulkea farminsa kokonaan.

Farmien sulkeminen ei kuitenkaan ole vielä edennyt, kerrotaan Suomen WWF:stä STT:lle. Myöskään siitä, kuinka raportointi on lähtenyt sujumaan, ei toistaiseksi ole tietoa.

WWF:n mukaan Aasiassa on yli 200 tiikerifarmia, joista osa on pieniä ja osa valtavia. Farmeilla on arvioitu olevan 7 000–8 000 tiikeriä.

Luonnossa elää WWF:n mukaan hieman alle 4 000 tiikeriä, kun sata vuotta sitten niitä oli ainakin 100 000.