Ammattikalastajien vakuutus-turva heikkeni vuoden alussa

Vuosi sitten säädetty laki kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta astui voimaan tämän vuoden ensimmäisenä päivänä. Etelä-Suomen merikalastajien liiton toiminnanjohtajan Teemu Tastin mielestä ammattikalastajien vakuutusturva heikkeni.

Kalastusvakuutusyhdistykset on hyväksytty uuden lain mukaisiksi vakuutuslaitoksiksi tarjoamaan kalastajille vakuutusturvaa. Yhdistykset irtisanoivat vanhat vakuutukset päättymään vuodenvaihteessa ja uusia sopimuksia solmitaan parhaillaan.

EU vaati muuttamaan Suomen kalastusvakuutuksen sääntöjä. Valtion tuen piiristä poistettiin vahingot, jotka eivät liity Suomen maantieteellisiin erityisoloihin.

Jatkossa tukea voidaan maksaa vain Suomen talousvyöhykkeellä tapahtuvista voimakaan myrskyn, karikkoisen rannikon, lumen tai jään, hylkeiden tai merimetsojen aiheuttamista vahingoista.

Yli 12-metriset alukset on rajattu järjestelmän ulkopuolelle.

Uutena ja täysin suomalaisena piirteenä lakiin otettiin tuloraja. Vakuutustukea voidaan maksaa henkilölle tai yhteisölle, jonka itse pyytämän kalan ja siitä jalostettujen tuotteiden myyntitulo ylittää 8 500 euroa vuodessa.

Tastin mukaan tuloraja on kova vaatimus pienituloisille saaristo- ja rannikkokalastajille. Monet heistä ovat monialayrittäjiä, joiden kalastusta vaikeuttavat hylkeiden ja merimetsojen vahingot sekä ympäristöjärjestöjen boikottikampanjat.

Hyväksyessään lain kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta halusi selvityttää mahdollisuudet laajentaa vakuutusta myös sisävesille. Lisäksi valiokunta vaati helpotuksia hylkeiden pyyntiin ja hyljetuotteiden kaupalliseen hyödyntämiseen, hyljekantojen hoitosuunnitelman päivittämisen lisäksi.

Kalastusvakuutusjärjestelmä on ollut Suomessa voimassa jo 1920-luvulta saakka. Valtio osallistuu vakuutuskustannuksiin jälleenvakuuttajana, koska kaupalliset vakuuttajat pitivät kalastusaluksia ja pyydyksiä liian riskialtteina kohteina.

Kalastusvakuutus on maksanut valtiolle vuosittain noin miljoona euroa. Tast pitää summaa pienenä.

Esimerkiksi Ruotsin valtio maksaa kalastajille hyljevahingoista ja kalastuksen seisontapäivistä tukea noin kuusi miljoonaa euroa vuodessa. Tähän EU ei ole puuttunut.

Tastin mielestä kalastusvakuutusta tarvitaan, koska Suomen vesialueen olot poikkeavat huomattavasti muusta Euroopasta.

Suomessa on pitkä jäätalvi, rikkonaiset ja matalat vedet sekä pitkä ja pimeä vuodenaika.

Kalastusvakuutusjärjestelmästä Suomi ja EU neuvottelivat peräti 17 vuotta. Järjestelmä jäi auki, kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi. Muut asiat ratkesivat huomattavasti lyhyemmässä ajassa.

REIJO VESTERINEN

Avaa artikkelin PDF