Maaseudulla ontulevaisuuden avain
Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnan puheenjohtaja Paolo De Castro moittii EU-komissiota ruokaturvan unohtamisesta cap-uudistuksen yhteydessä. De Castron mielestä isoin kysymys koko maailman tulevaisuuden kannalta on, miten voimme tuottaa enemmän ruokaa. (MT 29.4.)
De Castron mukaan 3–4 vuoden kuluttua tarvitaankin uusi maatalousreformi, jonka lähtökohdaksi otetaan ruuan saatavuuden turvaaminen.
De Castron huoli on perusteltu. Maailman väkiluvun kasvu jatkuu samaan aikaan, kun ruuan tuotantoon kelpaavan maan pinta-ala pienenee. Maapallon väkiluku ylitti hiljattain seitsemän miljardia. Vuonna 2050 väkiluvun arvioidaan ylittävän yhdeksän miljardin rajan. Ruuan tuotannon pitäisi kasvaa siihen mennessä 60 prosenttia.
Huolimatta monista eri projekteista noin miljardi eli joka seitsemäs ihminen näkee nälkää. Helpotusta tilanteeseen ei ole näköpiirissä, koska YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n mukaan ruuan hinnan nousu jatkuu. FAO:n laskelmien mukaan ruuan hinta on noussut 70 prosenttia vuodesta 2007 vuoteen 2012.
Huolimatta hinnan noususta ruuan tuottaminen on heikosti kannattavaa tai jopa kannattamatonta lähes kaikkialla. Tuottajahinnan nousu häviää nopeasti kohonneisiin kustannuksiin.
Kilpailu viljelymaasta tulee kuitenkin entisestään kiihtymään. Kymmenen viime vuoden aikana kehitysmaissa yli 200 miljoonaa hehtaaria viljelykelpoista maata on siirtynyt paikallisilta viljelijöiltä ulkomaisille sijoittajille.
Worldwatch-instituutin pääjohtaja Robert Engelman sanoi viime viikolla Maailman tila -raporttia esitellessään, että nykyisellä elintasolla maapallo kestää 4,7 miljardia ihmistä. Engelmanin mielestä tämän vuosisadan suurin haaste onkin energian tuhlaukseen perustuvan pakkokasvun korvaaminen nollakasvuun sopeutetulla talouskasvulla. (MT 3.5.)
Engelman uskoo, että haasteista huolimatta tulevaisuuden kestävän kehityksen perusta on maaseudulla. Hänen mielestään kaikki riippuu viljelijöistä. Heitä tarvitaan ruuan tuottamisen lisäksi myös sitomaan hiiltä takaisin maahan. Tästä työstä pitäisi Engelmanin mielestä myös maksaa.
Engelman kehotti suomalaisia viljelijöitä näyttämään mallia kestävästä maataloudesta muulle maailmalle.
Maaseutu ja sen vihreät elinkeinot ovat Suomelle suuri voimavara ja mahdollisuus. Niiden hyödyntäminen edellyttää aktiivista panostamista maaseudun elinkeinoihin. Maan hallitusta on eri järjestöjen taholta valistettu siitä, mistä löytyvät Suomen kasvun eväät. Kärjessä ovat lähes poikkeuksetta olleet puhdas ruoka, puu ja uusiutuva energia.
Ainakaan tähän mennessä valtiovalta ei ole halunnut panostaa maaseudun elinkeinoihin. Unohtunut on myös maaseudun ja erityisesti metsien merkitys hiilidioksidipäästöjen sitomisessa ja vähentämisessä.
Hallituksen energiapolitiikka on johtanut kivihiilen käytön lisääntymiseen. Lisäksi runsas vuosi sitten Durbanin ilmastokokouksessa Suomi oli mukana sopimassa, että metsistämme tuli hiilinielujen sijaan päästölähde.
Vaikka suomalainen maatalous on ollut jo pitkään pahassa kannattavuuskriisissä, on maatalouden tuloja leikattu entisestään. Seurauksena on ollut muun muassa sianlihan tuotannon laskeminen alle kulutuksen.
Nyt olisi korkea aika kiinnittää tosissaan huomiota maaseudun tarjoamiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Suomella ei ole varaa hukata tärkeintä voimavaraansa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
