Turbulenttisuus lisää kysyntää
Kuntien toiminta on muuttunut sitten 1960-luvun. Tehtäviä on lisätty läjittäin, rahoitus on mutkistunut, eikä kaikkia palveluita tuoteta enää itse. Nykytehtävät on hoidettava ja tulevaisuuteenkin nähtävä, sillä maailmantalous näkyy myös kunnissa: jos firma lähtee, lähtevät verotulotkin.
Niinpä konsulttien kysyntä on kasvanut ja kasvaa tulevaisuudessakin, selviää Mikko Kennin Vaasan yliopistossa vuonna 2011 tekemästä pro gradu -tutkielmasta Kun konsultti saapui taloon.
Turbulenttinen toimintaympäristö aiheuttaa sen, ettei johtamiseen riitä enää lukujen tuijotus ja johtopäätösten vetäminen. Pitää osata ennakoida muutospaineita.
Valtiolla ja kunnissa myös aivan päivittäinen työ on muuttunut teknisemmäksi ja vaikeammaksi. Ohentunutta omaa osaamista paikataan ulkopuolisella avulla. Tämä koskee varsinkin pieniä kuntia ja tietotekniikkaa sekä ympäristöosaamista.
Kunnat käyttävät konsultteja sekä asiantuntijoina selvityksissä että likaisen työn tekijöinä, kun päätettävänä on arkoja asioita.
Paras-hanke ja muut kuntauudistukset ovat Kennin tutkimuksen mukaan lisänneet selvästi konsultointikysyntää. Erityisen haastavia ovat kuntaliitosselvitykset, koska niihin liittyy paljon henkilöstön, sidosryhmien ja luottamushenkilöiden tunteita, erilaisia odotuksia, muutosvastarintaa ja politiikkaa.
Kuntien konsultointi on ylipäätään haastavaa kaksinapaisen virkamies–luottamusmies-johtamisrakenteen vuoksi.
Ulkoisten muutospaineiden lisäksi konsultointia on lisännyt se, että vaikka kunnat ovat periaatteeltaan voittoa tuottamattomia organisaatioita, niitä katsotaan yhä enemmän talous- ja tehokkuusmittarein.
Parasta hyötyä konsultista saa, jos kunta oppii ratkaisemaan saman ongelman seuraavalla kerralla itse.
Maksettua työtä pitäisi myös jatkaa kunnassa, mutta usein itse muutostyö jää toteuttamatta ja vastuuhenkilö nimeämättä.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
