vierasyliö Informaatioyhteiskunnalla ei olevaraa menettää luonnon kirjastoja
Biotalouskeskustelussa täytyy muistaa, että luonnon monimuotoisuus pitää yllä ekosysteemien toimintaa perinnöllisen informaatiopääoman turvin.
Suomen biotalousstrategian valmistelu on käynnissä ja se on tarkoitus viedä valtioneuvostoon hyväksyttäväksi tänä keväänä. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuva vihreä biotalous on hyvä asia, joka saakin osakseen hyväksyvää nyökyttelyä läpi hallinnon sektorirajojen.
Pääpaino keskustelussa on ollut liiketoimintamahdollisuuksien parantamisessa, bioenergian lisäämisessä ja luonnonvarojen käytön tehostamisessa.
Kaikkien niiden edellytyksenä ovat kuitenkin ekosysteemien toiminnalliset prosessit, kuten esimerkiksi ravinteiden kierrot bio-geosfäärissä tai viime aikoina otsikoihin noussut hyönteisten suorittama pölytys.
Ekosysteemien kestävä toiminta perustuu luonnon monimuotoisuuteen, pitkän ajan kuluessa evoluution myötä syntyneeseen luontopääomaan.
Metsäenergia, turve, biopolttoaineet, tuulivoima ja ydinvoima aiheuttavat toistuvasti kädenvääntöä yhteiskunnan eri toimijoiden kesken. Se ei ole ihme, sillä yhteiskunnan ja ekosysteemien läpi virtaava energia pyörittää kaikkea toimintaa.
Energialähteiden hallinta merkitsee valtaa ja vaurautta. Valitettavasti yksipuolinen energianjano jättää paitsioon energian kääntöpuolen eli aineettoman informaation, jota ilman ei energiaakaan ole mahdollista hyödyntää. Myös energian tuotannon lisäämisestä aiheutuvat kielteiset ympäristövaikutukset, kuten vaikkapa muutokset maankäytössä tai vesistöjen kunnossa, jäävät usein arvottamatta tai tulevat aliarvioiduiksi.
Kestävien energiaratkaisujen lisäksi biotalouden jatkuvuus perustuu laajempaan biologisten prosessien ja eliöiden välisten vuorovaikutusten tuntemiseen.
Elämän kaksi perusominaisuutta ovat metabolia ja lisääntyminen, siis energian ja informaation kierrätys. Ekosysteemit ovat kehittyneet vuosimiljoonien kuluessa kohti mahdollisimman tehokasta energian hyödyntämistä.
Tieto energian hyödyntämisestä on tallentunut eliöiden perimään, dna:han, jota mutaatiot ja sopeutuminen ympäröiviin oloihin ovat sukupolvi sukupolvelta muovanneet.
Tämän hitaan ja satunnaisen kehityksen tuloksena on syntynyt biosfääriin lukematon kirjo kemiallisia yhdisteitä, fysikaalisia rakenteita ja toiminnallisia tapoja ja taitoja, jotka ovat myös kaiken inhimillisen olemassaolon perusta.
Luonnon monimuotoisuus tallentaa sisäänsä kaiken tuon informaation.
Luonnon monimuotoisuus on myös niin sanottujen ekosysteemipalveluiden eli ihmisten luonnosta saamien hyötyjen taustalla.
Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Institute for European Environmental Policy (IEEP) tekivät synteesin ekosysteemipalveluiden yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta merkityksestä Pohjoismaissa (The Socio-economic Importance of Ecosystem Services in the Nordic countries – TEEB Nordic).
Esimerkkeinä ekosysteemien mahdollistamista hyödyistä voidaan mainita vaikkapa kalastus, metsästys, marjojen ja sienten poiminta, vesien puhdistuminen, biologinen torjunta sekä hiilen varastoituminen soihin ja metsiin.
Yhteenveto osoittaa, että ekosysteemipalveluiden sosio-ekonominen merkitys Pohjoismaille on erittäin suuri sekä kansantalouden että ihmisten hyvinvoinnin kannalta.
Yksi TEEB Nordic -raportin johtopäätöksistä koskee ekosysteemien kestävyyteen sekä luonnonpääoman laajaan ymmärtämiseen ja arvottamiseen perustuvan ajattelun valtavirtaistamista kaikkeen yhteiskunnan toimintaa ohjaavaan poliittiseen sääntelyyn.
Toinen keskeinen päätelmä korostaa talouskasvun irtikytkentää luonnonvarojen käytöstä, minkä pitäisi olla myös yksi informaatioyhteiskunnan suuntaa ohjaavista pääteeseistä.
Globaali talouskriisi liittyy kiinteästi samaan velkavetoisesta rahapolitiikasta seuranneeseen ongelmavyyhtiin, mikä on heikentänyt myös ympäristön tilaa maailmanlaajuisesti. Ekologisen taloustieteen asteittainen soveltaminen korjaamaan nykyistä talousjärjestelmää on välttämätöntä, sillä ekosysteemin toiminnan arvo ei voi riippua niukkuuden käsitteestä.
Luonnon puolesta puhuvien haasteena on ollut perustella muulle yhteiskunnalle, miksi luonnon monimuotoisuudella on merkitystä. Asiaa on vaikeuttanut se, että taloudellisesti suuntautuneessa yhteiskunnassa ovat vastakkain lyhyt yksityinen etu ja pitkäkestoinen yhteinen hyöty.
Puolustajan tehtävä ei ole helppo, mutta laajempi ymmärrys luonnon kirjastoihin tallentuneesta informaatiopääomasta voisi auttaa argumentointia.
Siirtyminen fossiilitaloudesta aurinkotalouteen on ihmistoiminnan planetaariset mittasuhteet saaneista ympäristövaikutuksista, ennen kaikkea ilmastonmuutoksen myötä kohonneista riskeistä johtuen välttämätöntä, mutta samalla se edellyttää tehostetumpaa ympäristönseurantaa ja kokonaisvaltaista ymmärrystä yhteiskunnan ja luonnon vuorovaikutuksista.
Biotalouden yksi keskeinen tukipilari bioenergian lisäksi on luonnon monimuotoisuuden sisältämä bioinformaatio.
PETTERI VIHERVAARA
MARIANNE KETTUNEN
Vihervaara on Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) erikoistutkija. Kettunen on Institute for European Environmental Policyn (IEEP) senior policy analyst.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
