vierasyliö Luonnonhoito kaipaa lapioita ja kirveitä
Talousmetsien luonnonhoito on aktiivista elinympäristöjen kunnostamista ja hoitamista, jossa pääosassa on tekeminen metsässä. Lähteiden kunnostaminen ja ojien tukkiminen ovat kuraista kaivuri- tai lapiotyötä. Toisaalla paahderinteiden puuston poistossa syntyy polttopuuta.
Koska luonnonhoito on kaukana passiivisesta suojelusta, se sopii myös suojelua vierastaville metsänomistajille.
Yleisimpiä luonnonhoitokohteita ovat paahde-elinympäristöjen ja lehtojen hoito, lähteiden ja pienvesien kunnostus sekä korpien ja muiden soiden ennallistaminen. Usein luonnonhoitohankkeen toteutus edellyttää toimimista samaan aikaan usean tilan alueella.
Luonnonhoidosta on paljon konkreettista hyötyä metsänomistajalle. Esimerkiksi riekko- tai karpalosuon ennallistaminen parantaa riistakantoja ja marjasatoja.
Monet luonnonhoidon toimet ovat samalla vesiensuojelua. Veden laadun kohenemisesta on suoraa hyötyä monille, muun muassa ranta-asukkaille, kalastajille ja uimareille.
Varoja ja osaamista toteutukseen on Suomen metsäkeskuksessa, joka pyörittää luonnonhoitohankkeita osana metsien monimuotoisuutta turvaavaa Metso-ohjelmaa. Talousmetsiin kohdistuva hankemuotoinen luonnonhoito rahoitetaan kemeravaroista, eikä omistajalle aiheudu toiminnasta kuluja.
Hankkeisiin osallistuminen ei sido suojelusopimuksiin, ja kunnostettu kohde jää omistajalle, joka päättää alueen tulevasta käytöstä osana tilan muuta metsänhoitoa. Omistajat tekevät luonnonhoitoa aina täysin vapaaehtoisesti ja omista lähtökohdistaan.
Monia luonnonhoidollisia valintoja voi jokainen maanomistaja tehdä omalla tilallaan.
Metsiin voi raivauksissa, harvennuksissa ja maanmuokkauksessa jättää tiheiköitä riistalle, suosia lehtipuusekoitusta tai säästää lahopuita. Tämän kaiken voi tehdä ilman hankebyrokratiaa tai erillistä rahoitusta.
Ideaalitilanteessa innokkaat maanomistajat ja osaavat ammattilaiset kehittävät luonnonhoitoa yhdessä.
Näitä ammattilaisia on Suomen metsäkeskuksen lisäksi metsänhoitoyhdistyksissä, metsäpalveluyrityksissä ja puunostajissa. He ovat usein paikalla, kun omistaja tekee ratkaisuja metsiensä hoidosta. Omistajan toiveesta voidaan luonnonhoito nostaa esiin myös metsäsuunnitelmassa.
Hyvällä suunnittelulla töiden kustannukset pysyvät maltillisina. Esimerkiksi puron kunnostaminen maksaa keskimäärin alle kymmenen euroa metriltä ja lähteen kunnostaminen keskimäärin alle 800 euroa.
Paljon voidaan tehdä myös talkoilla. Metsästäjät ovat talkootyöllä kunnostaneet metsästysalueidensa riistaelinympäristöjä lähes ilmaiseksi. Hakkuutähteiden poistaminen lehdosta miestyönä sopii hyvin talkoilla tehtäväksi työksi. Kuusia lehdosta poistettaessa syntyy lisäksi puutavaraa.
Parhaimmillaan luonnonhoidosta hyötyvät kaikki. Metsäiset elinympäristöt ja -lajit elpyvät, ja metsänomistaja pääsee nauttimaan aiempaa kauniimmasta ja monimuotoisemmasta metsästä.
Uhanalainen rupilisko lisääntyy Pohjois-Karjalaan kaivetuissa tekolammissa ja paahderinteiltä löytyy polttojen jälkeen uhanalaisia kasvi- ja hyönteislajeja.
Luonnonhoito vaikuttaa positiivisesti myös riistakantoihin. Uudet riistanhoitopainotteiset metsänhoitosuositukset ovat parhaillaan valmistumassa.
Metso-ohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen sekä vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys. Kunnianhimoiseen tavoitteeseen pyritään kehittämällä suojelualueverkostoa ja talousmetsien luonnonhoitoa.
Suojelualueiden perustamiselle on edelleen tarvetta, mutta valtaosa metsistämme on jatkossakin talouskäytössä. Etenkin suojelualueiden lähistöllä luonnonhoito voi merkittävällä tavalla ylläpitää metsien lajistoa.
Euroopan unioni luo painetta luonnonhoidon ja ennallistamisen lisäämiseen. Unionin biodiversiteettistrategiaan on kirjattu tavoite, jonka mukaan jäsenmaiden tulee ennallistaa 15 prosenttia heikentyneistä ekosysteemeistä vuoteen 2020 mennessä.
Vielä ei ole selvää, millainen määrä ennallistamista ja luonnonhoitoa kullekin jäsenmaalle lankeaa, mutta selvää on, että Suomessa painopiste on metsissä ja soissa.
Aikaisemmin Metsäkeskus vastasi luonnonhoidon toteutuksesta alusta loppuun. Metsäkeskusuudistuksen jälkeen Suomen metsäkeskus etsii töille sopivat tekijät erillisten hankehakujen kautta.
Metsäkeskuksen valvomia konkreettisia hoitotöitä tekevät esimerkiksi yksityiset metsäpalveluyritykset tai metsänhoitoyhdistykset.
Luonnonhoitotöihin ja hakumenettelyyn on koulutettu uusia toimijoita ympäri Suomea vuonna 2013. Luonnonhoidollista osaamista löytyy jo suurelta joukolta metsäalan ammattilaisia. Metsänomistaja voi testata oman luottoammattilaisen osaamista kysymällä luonnonhoidon mahdollisuuksista omalla tilallaan.
Luonnonhoito tarjoaa omistajalle keinoja monipuolistaa metsien käsittelyä ja näin saada metsistä yhä enemmän hyötyjä.
Metsästäjän kannattaa panostaa riistanhoitoon, virkistyskalastajan vesien suojeluun ja lintuharrastajan kosteikkoihin. Metsistään voi hyötyä muutenkin kuin kantorahatuloina – tähän luonnonhoito tarjoaa uusia mahdollisuuksia.
Luonnonhoito vaatii edelleen ennakkoluulotonta uusien keinojen ideointia ja testaamista. Avainasemassa ovat aktiiviset metsänomistajat. Innostunut omistaja yhdessä asiansa osaavan ammattilaisen kanssa saa halutessaan aikaan kaivattuja käytännön tekoja metsässä.
Ammattilaisten neuvoin luonnonhoidossa on helppo päästä alkuun. Töitä voidaan tehdä yhtä helposti kuin perinteisiä hakkuita, toisinaan jopa hakkuiden yhteydessä.
Luonnonhoitoon kannattaa ryhtyä avoimin mielin.
MIRJA RANTALA
SAIJA KUUSELA
Rantala on Metsäntutkimuslaitoksen tutkija ja Kuusela Suomen ympäristökeskuksen projektipäällikkö.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
