Viherkatto torjuu tulviaja viilentää kesähelteellä
Malgorzata Gabrych kastelee vasta asennettua viherkattoa. Katolle on tuotu kasveja, jotka eivät jatkossa vaadi paljon huolenpitoa. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoViherkattojen rakentamiselle on vahvat perusteet, toteaa Marja Mesimäki Helsingin yliopistosta. Hän koordinoi Viides ulottuvuus -hanketta, joka selvittää viherkattojen roolia kaupunkiympäristössä.
”Yksi iso juttu on hulevesien hallinta”, Mesimäki aloittaa.
Monissa kaupungeissa tulvii, koska rakennuksia on liikaa. Taivaalta ryöppyävä kaatosade ei ehdi imeytyä maahan, kun viheralueita on vähän.
”Kun talossa on viherkatto, osa satavasta vedestä pysyy katolla ja vain osa valuu viemäriverkostoon.”
Kaupunkien laidoilla sijaitseviin teollisuushalleihin viherkattoja rakennetaan siksi, että niiden avulla säästetään ilmastointikustannuksissa.
”Maailmalla on tehty tutkimuksia, joista käy ilmi, että viherkatto viilentää rakennusta kuumina kesäpäivinä”, Mesimäki sanoo.
”Viherkatot ovat myös osa isompaa trendiä. Kaupunkiviljely ja kiinnostus lähiruokaan ovat kasvamassa. Monella rintamalla on ruvettu pohtimaan, mitä kaupungeissa voidaan tehdä lähiruuan tuotannon turvaamiseksi.”
Tutkijaryhmä tutki pääkaupunkiseudun viherkattoja vuosi sitten kesällä. Osa katoista löydettiin kuulopuheiden perusteella, osaa etsittiin jopa Googlen satelliittikuvista.
Kasvilajit inventoitiin 51 katolta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala oli noin 10 000 neliömetriä.
Pinta-ala kasvaa tuntuvaa vauhtia.
”Tänä vuonna viherkattoja rakennetaan kaupunkeihin useita tuhansia neliöitä.”
Viherkatot kiinnostavat myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Ainakin Tampereelle, Ouluun, Lahteen, Vaasaan ja Hämeenlinnaan on joko suunniteltu tai rakennettu viherkattoja.
Suomessa rakentaminen on kuitenkin vähäistä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa pelkälle Washingtonin metropolialueelle rakennettiin viime vuonna yli 70 000 neliömetriä uusia viherkattoja.
Suomessa ei myöskään ole lainsäädäntöä, jolla rakentamista ohjattaisiin.
Muualla viherkattoja rakennetaan joko pakon sanelemana tai niiden rakentamiseen voi saada tukia.
”Maailmalla viherkattobisnes on kovassa kasvussa. Niitä rakennetaan, vaikka talous kurittaa muuta rakentamista.”
Uutta viherkattoteknologiaa on ollut käytössä noin kymmenen vuotta. ”Parin viime vuoden aikana viherkatot ovat nousseet Suomessakin yleiseen tietoisuuteen”, Mesimäki sanoo.
Helsingin vanhimmat viherkatot ovat huomattavasti sitä vanhempia. Monet niistä on rakennettu 1960-luvulla.
”Mistään buumista ei kuitenkaan ole ollut kyse. Yksittäiset ihmiset ovat ajatelleet, että viherkatto voisi olla hyvä, joten sellainen on tehty omakotitaloon.”
Linnanmäen vanhan vesitornin katto taas on 1930-luvulla naamioitu kasvillisuudella pommituksien varalta.
Nykyisin Suomessa toimii muutamia yrityksiä, joilta voi tilata viherkaton. Kattomateriaalit tuodaan ulkomailta.
Vaikka viherkaton perustaminen on kallista, Mesimäen mukaan investointi maksaa itsensä aikaa myöten takaisin.
Uudenaikaiset viherkatot voi jakaa karkeasti kahteen ryhmään. Osalla on vain niukasti kasvillisuutta, eikä katolle ole tarkoituskaan mennä. Osa taas on todellisia kattopuutarhoja, joilla on paksu kerros kasvillisuutta ja jopa puita.
Mesimäen mukaan omakotiasujilta tulee säännöllisesti kyselyjä, onko viherkaton asentaminen tavallisen kattoremontin yhteydessä mahdollista.
Ohutpeitteisen viherkaton voi asentaa vaikka 1970-luvulla rakennetun betonikerrostalon tasakatolle, kunhan kantavuus on riittävä ja vedeneristys kunnossa.
”Monilla on se kauhumielikuva, että kun tasakatolle kärrätään multaa ja kasvillisuutta, koko rakennus homehtuu. Mutta kun viherkatto tehdään oikein, se itse asiassa suojaa rakennusta UV-säteilyltä ja lumenluojan lapioniskuilta.”
Jos taloon sen sijaan haluaa mittavan kattopuutarhan, jolla kasvaa puita ja jolla asukkaat voivat viettää aikaa, katon kantavuusvaatimukset kasvavat huomattavasti.
Käytännössä kattopuutarhoja tehdään ainoastaan uudisrakennuksiin.
HELI VIRTANEN
Aika näyttää, mitkä lajit
valtaavat alaa ja mitkä joutuvat
väistymään.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
